6. ELÄVÄ KRISTILLISYYS (1. Tess. 5:12-28)
Aluksi: Tessalonikan seurakunnan johtajat olivat ilmeisesti ojentaneet työnteon lopettaneita tai seksisynteihin kallellaan olevia kristittyjä. Nyt Paavali asettuu puolustamaan näitä johtajia. Saman tien hän antaa kristityille ohjeita heidän uskonelämänsä hoitamista varten.
Jakeet 12-13
- Mitä Paavali tarkoittaa sanomalla, että "johtajia Herrassa" (vanha käännös) on pidettävä arvossa?
- Mitä tapahtuu, jollei seurakunnan johtaja saa laumaltaan arvonantoa eikä kunnioitusta?
- Minkä verran seurakuntien johtajat ojentavat laumaansa tai yksityistä ihmistä meidän päivinämme?
- Miten kristityn pitäisi suhtautua seurakunnan johtajaan, jonka kanssa kemiat eivät synkkaa?
- Miten jakeen 13 loppuosaa voitaisiin toteuttaa käytännössä?
Jakeet 14-15. Vanha käännös sanoo "alakuloinen", uusi sanoo "arka".
- Puhutteleeko Paavali jakeessa 14 mielestänne seurakunnan johtajia vai kaikkia kristittyjä? Perustelkaa kantanne.
- Missä kristityn arkuus tai alakuloisuus tulee näkyviin, ja miten sellaista kristittyä voisi rohkaista?
- Paavali erottaa toisistaan toisaalta alakuloisen ja toisaalta heikon kristityn. Mikä on heidän eronsa?
- Kärsivällisyyden vastakohta on lyhytpinnaisuus. Millaiset sisaret ja veljet vaativat erityisen paljon kärsivällisyyttä pastoriltaan ja muilta kristityiltä?
- Miten jaetta 15 voitaisiin toteuttaa käytännössä?
- Ketkä ovat mielestänne eniten kristillisen rakkauden tarpeessa tässä maailmassa?
Jakeet 16-18
- Miten Paavali voi käskeä vainottuja kristittyjä iloitsemaan jatkuvasti?
- Mitä ilo merkitsee ihmiselämälle?
- Mikä on ilon ja onnen ero? Entä mikä ero on positiivisen ajattelun ja ilon välillä?
- Mistä se johtuu, jos meidän elämässämme ja seurakuntamme elämässä on vain vähän iloa?
- Miten osaisimme rukoilla lakkaamatta?
- Jakeessa 18 vanha käännös (1933) on enemmän alkukielen mukainen. Mikä ero näissä kahdessa käännöksessä on? (Voiko kärsivälle mielestänne sanoa, että hänen on kiitettävä Jumalaa nykyisestä kärsimyksestään? Perustelkaa vastauksenne.)
- Miten on mahdollista kiittää Jeesusta joka tilassa – myös ahdistusten keskellä?
Jakeet 19-22. Profetoiminen ei tarkoittanut alkukirkossa vain tulevaisuuden ennustamista, vaan ennen kaikkea profeetallista näkökykyä kulloiseenkin tilanteeseen ja siihen sopivaa lohdutusta (1. Kor. 14:3).
- Kreikan kielestä saa sen vaikutelman, kuin Tessalonikan kristityt olisivat koettaneet sammuttaa Henkeä. Miten he ehkä olivat sitä tehneet?
- Mikä ero on profetian koettelemisen ja sen halveksimisen välillä?
- Paavali antoi naisten profetoida (Apt. 21:9; 1. Kor. 11:5). Mikä ero on naisprofeetan ja naispastorin välillä?
- Mitä vahinkoa testaamattomat profetiat aiheuttavat seurakunnissa?
- Miten meidän pitää pyrkiä noudattamaan jaetta 22?
Jae 23-24
- Miksi Paavali käyttää tässä yhteydessä Jumalasta nimeä "rauhan Jumala"?
- Minkä avulla Jumala pyhittää ja varjelee kristittyä?
- Kutsua-verbi jakeessa 24 on preesensissä: hän kutsuu jatkuvasti. Mitä tämä tarkoittaa sinun ja sinun rakkaittesi kohdalla?
- Miten Jumalan uskollisuus näkyy a) yksityisen kristityn kohdalla, b) Jumalan kansan kohdalla?
Jakeet 25-28. Pyhää suudelmaa ei tunneta juutalaisuudessa, mutta se mainitaan neljässä Paavalin kirjeessä. Arvellaan, että miehet suutelivat toisiaan ja naiset toisiaan joko poskelle tai suulle.
- Mihin suuri lähetyssaarnaaja tarvitsi Tessalonikan kristittyjen esirukouksia?
- Mitä pyhä suudelma vaikutti seurakuntalaisten väleihin esimerkiksi silloin, kun orjanomistajat joutuivat suutelemaan kristittyjä orjiaan?
- Mikä voisi olla syynä siihen, että Paavali vaatimalla vaati kirjeensä lukemista seurakunnassa?
- Mitä ajattelette kirjeen loppusanoista?
- Missä tässä tekstissä on armon evankeliumi?
Lopuksi: Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen. Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen, ja hän on sen myös tekevä. (Jakeet 23 ja 24). Jos Jeesus saa tehdä meille kaikkea tätä tänään, ei meillä ole mitään hätää hänen paluunsa päivänä.