3. RUUT KOHTAA KUNNIAN MIEHEN
(2:1-23)
Aluksi: Ohra leikataan Israelissa huhtikuussa ja vehnä sen jälkeen. Arvojärjestys pellolla oli seuraava: ylimpänä isäntä (joka vain pistäytyi paikalla), sitten leikkuuväen päällysmies, miespalvelijat (jotka leikkasivat viljaa sirpeillä), palvelijattaret (jotka sitoivat lyhteet) ja köyhät, jotka keräsivät tähkiä muiden jäljessä. Köyhilläkin saattoi olla jokin nokkimisjärjestys; joka tapauksessa moabilainen Ruut oli kaikkein heikoimmassa asemassa. Jakeesta 22 huomaamme, että Noomikin pelkäsi Ruutin saavan pelloilla huonoa kohtelua osakaseen. Boas oli Noomin sukulainen ja sukulunastaja, mutta puhumme tästä aiheesta tarkemmin ensi kerralla.
Mooseksen laki köyhäinavusta. 3 Moos. 19:9-10. Kun korjaat maassasi satoa, älä leikkaa pelloiltasi viljaa reunoja myöten äläkä korjaa maahan pudonneita tähkiä leikkuun jälkeen. Älä myöskään suorita jälkikorjuuta viinitarhassasi äläkä poimi maahan varisseita rypäleitä. Jätä ne köyhiä ja muukalaisia varten. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.
- Mitkä ovat tällaisen sosiaaliturvan ja köyhäinavun hyvät puolet?
- Millä eri tavoilla luulette rikkaiden suhtautuneen tähän Mooseksen lain pykälään?
Jakeet 2:1-2
- Mitä se osoittaa, ettei Noomi komentanut Ruutia töihin, vaan Ruut pyysi itse päästä pellolle?
- Mikä teki köyhäinapuun turvautumisen ehkä vaikeaksi Noomille?
- Millaista ahdistelua Noomi pelkäsi miniänsä saavan osakseen, vrt. 2:22?
- Miettikää, miksi Noomi ei neuvonut Ruutia menemään suoraa päätä Boasin pellolle?
- Mikä tekee tähkänpoimimisen väsyttäväksi työksi? (Mikä ruumiinosa väsyy eniten?)
- Mitä osoittaa se, ettei Ruut ollut varannut itselleen vesiastiaa eikä evästä pitkää ja kuumaa työpäivää varten? (Tämä käy ilmi jakeista 9 ja 14.)
Jakeet 3-7. Boas oli varmaan jo vähintään kolmekymppinen, koska oli isännän asemassa oman isänsä kuoltua. Hän oli jo ehtinyt kuulla juttuja Ruutista, ks. jae 11. Vaatetus ja hiukset yleensä osoittivat, kuka oli naimisissa, joten vanha käännös jakeessa 5 on parempi kuin uusi.
- Minkä kuvan saatte Boasista jakeiden 1 ja 4 perusteella?
- Israelissa mentiin yleensä nuorena naimisiin. Miettikää eri syitä, miksi Boas ei ollut sitä tehnyt?
- Mitä Boasin kysymys jakeessa 5 hänestä osoittaa? Entä Ruutista?
- Millaisia puolia päällysmiehen vastaus paljastaa Ruutista?
Jakeet 8-13. Israeliin tullessaan Ruut oli odottanut saavansa osakseen vain syrjintää.
- Miksi Boasin kiinnostusta ei jäähdyttänyt edes se tieto, että Ruut oli moabilainen leski?
- Miksi Boas ei tahtonut Ruutin menevän poimimaan tähkiä muiden pelloille?
- Mitä ajattelette Ruutin vastauksista Boasin huolenpitoon (10, 13)?
- Mitkä Ruutin ominaisuudet saivat Boasin kiinnostumaan hänestä? (Mitä se nuoresta naisesta osoittaa, jos hän uhraa tulevaisuutensa anoppinsa tähden?)
- Ruut ei varmaan ollut toitottanut ympäriinsä uutta uskonnollista vakaumustaan. Mistä Boas voi tietää, että hän oli tullut Israeliin nimenomaan etsimään turvaa Herran siipien alta?
- Mitä Boasille merkitsi se seikka, että hänellä ja Ruutilla oli yhteinen usko Israelin Jumalaan?
- Oliko tässä mielestänne Boasin kohdalla kyse rakkaudesta ensi silmäyksellä? Perustelkaa vastauksenne.
- Mitä luulette Ruutin itsensä tunteneen miestä kohtaan ensitapaamisen jälkeen (10 ja 13)?
Jakeet 14-16. Ruut oli luullut joutuvansa istumaan jossain ojanreunalla kuivin suin ja tyhjin vatsoin sillä aikaa, kun muut söivät.
- Mitkä koskettaa sydäntänne eniten näissä jakeissa?
- Mitä palvelijat tästä nokkimisjärjestykseen puuttumisesta ehkä ajattelivat?
- Mitä ajattelette siitä, että Ruut vei lounaansa tähteet anopilleen (14b, 18b)?
- Miten Boasin suhtautuminen moabilaiseen Ruutiin muistuttaa Jeesuksen suhtautumista sinuun ja minuun? (Millä tavalla Boas on Jeesuksen ennakkokuva?)
Jeesuksen sukuluettelosta paljastuu, että Boasin äiti tai joku esiäideistä oli Jerikon portto Rahab. Matt. 1:3-5. "Juudalle syntyivät Peres ja Serah, ... Nahsonille syntyi Salma, Salmalle Boas, jonka äiti oli Rahab."
- Mitä kanaanilaisen esiäidin ja vieläpä entisen porton olemassaolo sukuluettelossa oli ehkä vaikuttanut Boasin elämään? (Hänen naiskuvaansa, hänen suhtautumiseensa ulkomaalaisiin, entä siihen, että hän oli pysynyt pitkään poikamiehenä?)
Jakeet 17-20. Kymmenen vuotta Noomi oli joutunut uskomaan Jumalan rakkauteen sitä näkemättä.
- Miten Noomi tulkitsi sen, mitä hänen miniälleen sinä päivänä oli tapahtunut?
- Mitä Noomi tarkoitti sanoessaan, että Herra oli nyt osoittanut laupeutta myös hänen kuolleita rakkaitaan kohtaan?
Jakeet 21-23
- Miksi Noomi ei sanonut Ruutille: "Se mieshän on ilmiselvästi sinusta kiinnostunut!"?
Kokoavat kysymykset
- Mitä tämä luku puhuu sinulle Jumalan johdatuksesta?
- Onko mielestäsi helppo uskoa siihen, että Jumala on johdattaa meitä parasta mahdollista tietä myös parisuhdeasioissa? Miksi, miksi ei?
- Keskustelkaa aiheesta: Antaako Jumala omilleen aina parhaan mahdollisen elämän, vai joutuvatko jotkut Jumalan lapset tyytymään toisiksi parhaaseen elämään?
Lopuksi: Jeesus lainasi kerran Boasin sanoja Israelin Jumalan siivistä: "Jerusalem, Jerusalem ... Kuinka monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poikaset siipiensä suojaan" (Matt. 23:37). Vihollinen ei pääse käsiksi kananpoikiin käsiksi muuten kuin emon kuolleen ruumiin yli. Jeesus kuoli sinun puolestasi kuin kanaemo. Suurinta Jumalan johdatusta elämässäsi on se, että olet löytänyt tien hänen siipiensä alle. Siellä muuttuvat kaikki elämäsi miinukset suuriksi plussiksi.