2. RAKKAITA YSTÄVIÄ (1:1-11)

Taustaa: Paavali kirjoitti Filippiläiskirjeen Rooman vankeudesta vuonna 60 tai 61, jolloin hänen ensimmäisestä käynnistään Filippissä oli kulunut 11-12 vuotta ja viimeisestä 3-4 vuotta. Hän sai asua vuokra-asunnossa ja ottaa vastaan vieraita, mutta häntä pidettiin kuitenkin kahlehdittuna vartijaan. Näin apostoli odotti pääsyä keisari Neron tuomittavaksi. Huomatkaa, että antiikin kirjeisiin kirjoitettiin ensin lähettäjän nimi, vasta sitten kirjeen saajan.

Jakeet 1-2. Palvelija-sana on kreikaksi sama kuin "orja" (doulos). Kaitsija (episkopos) tarkoitti tuohon aikaan seurakunnan johtajaa; seurakunnan palvelija (diakonos) taas viittasi diakoniin.

"Pyhä" tarkoittaa Jumalalle erotettua ihmistä. Milloin ja miten kaikki Filippin kristityt olivat tulleet pyhiksi?
Timoteus oli Paavalin nuori opetuslapsi (tässä vaiheessa tosin jo kolmekymppinen). Hän oli käynyt apostolin mukana Filippissä ensimmäisen ja toisen vierailun aikana. Miksi Paavali halusi mainita hänetkin kirjeen lähettäjänä, vaikkei hän kirjoittanut siihen sanaakaan?
Miksi Paavali kutsuu itseään ja Timoteusta Kristuksen Jeesuksen orjiksi – mitä hän sillä tarkoittaa?
Voisitko sinä nimittää itseäsi Jeesuksen orjaksi? Miksi voisit, miksi et voisi?
Mitä se osoittaa, että Filippin seurakunnassa oli jo tuohon aikaan useampia kaitsijoita ja diakoneja?
Millaista on kristityn elämä, jota leimaa armo ja rauha? (Mistä armo ja rauha tulevat kristitylle?)

Jakeet 3-6. Luetaan jakeet molemmista käännöksistä. Kirjoittaessaan näitä sanoja Paavali näki sielunsa silmillä Lydian, vanginvartijan, näiden perheet ja ne kristityt, jotka hän oli Filippissä myöhemmin tavannut.

Mistä Paavali löysi aikaa ja motivaatiota kaikkien näiden ihmisten puolesta rukoilemiseen?
Mitä ajattelette väitteestä: "Jos tahdot laskea, montako ystävää sinulla on, laske monenko puolesta rukoilet"?
Mitä hyviä puolia rukouslistan käytössä on? Onko siinä huonojakin puolia?
Mikä toi Paavalille kiitosmielen, kun hän ajatteli filippiläisiä ja rukoili heidän puolestaan?
Miten meidän rukouselämämme voisi muuttua enemmän ilo- ja kiitos-painotteiseksi?
Paavali sanoo rakastavansa kaikkia Filippin kristittyjä. Miten me voisimme oppia rakastamaan myös niitä seurakuntamme jäseniä, jotka eivät tunnu meistä rakastettavilta?
Lukekaa jae 5 molemmista käännöksistä. Mitä se tarkoittaa vanhan käännöksen mukaan, entä uuden?
Voiko mielestänne olla olemassa kristittyjä, jotka eivät koskaan levitä evankeliumia kenellekään? Perustelkaa vastauksenne.
Sovella jae 6 niihin ihmisiin, joiden puolesta hätäilet ja rukoilet. Mitä se tarkoittaa näin luettuna?
Mitä jae 6 sanoo meille meidän omasta uskonelämästämme?

Jakeet 7-8

Miten "Kristuksen rakkaus" eroaa normaalista rakkaudesta?
Miksi Filippin kristittyjen olemassaolo lohdutti vangittua Paavalia?
Mitä Paavali tahtoi viestittää Filippin kristityille sanoessaan, että he olivat osallisia samasta armosta kuin hänkin?
Paavalia pidetään usein vahvana tahto-ihmisenä. Mitä jae 8 hänestä kuitenkin osoittaa?

Jakeet 9-11. Lukekaa nämä jakeet molemmista käännöksistä.

Millaista olisi elää seurakunnassa, jossa kristillinen rakkaus lisääntyisi koko ajan?
Miten rakkaus voi kasvaa tiedossa, ymmärryksessä ja harkinnassa?
Miksi kristityn on osattava erottaa, mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää (10a)?
Puhdas-sana jakeessa 10b on sama, jota käytetään metallin puhtaudesta. Miten kristitty voi säilyä puhtaana ja moitteettomana? (Miten metallia puhdistetaan, miten kristittyä puhdistetaan?)
Mitä Jeesuksen paluun odottaminen vaikuttaa kristityn elämään?
Miksi jonkun kristityn elämä kantaa runsaasti hedelmää, toisen ei?
Mitä hedelmää sinä itse toivoisit elämäsi tuottavan?
Miten kristityn hedelmä ja Jumalan kunnia liittyvät yhteen?

Lopuksi: Lutherin mukaan "näihin kahteen vähäiseen sanaan armo ja rauha sisältyy koko kristinusko, armoon syntien anteeksiantamus, rauhaan iloinen ja levollinen omatunto." Armo tuli filippiläisten osaksi ja niin se tulee meidänkin osaksemme Jeesuksen Kristuksen sovintokuoleman tähden. Siihen armoon Paavali tahtoi ennen kaikkea Filippin kristityt johdattaa.