4. ESRAN MATKA JERUSALEMIIN (Esra 7-8)

Taustaa: Oli Artakserkseen (Artasastan) 7. hallitusvuosi (457 eKr.) 60 vuotta oli jo kulunut temppelin valmistumisesta. Juutalaiset olivat eläneet koko tämän ajan halveksittuna vähemmistönä omassa maassaan. Juuri tuona vuonna kirjanoppinut Esra sai luvan lähteä Jerusalemiin uusi paluumuuttajien joukko mukanaan. Esra oli pappi ja juutalaisten asioista vastaava virkamies Persian hallinnossa. Titteliä ”kirjanoppinut” käytetään Esrasta 8 kertaa (RK38:n mukaan). Tämä ammattikunta syntyi pakkosiirrossa, jossa Kirjoitukset koottiin yhdeksi teokseksi.

Jakeissa 7:1-5 luetellaan Esran esi-isät aina Aaroniin asti. Hyppäämme niiden yli.

Jakeet 7:6-8 ja 10. (Jae 9 käsitellään myöhemmin.)

• 6b. Miettikää, miten Esra oli päässyt noin läheisiin väleihin Persian kuninkaan kanssa?
• Jae 10. Miettikää, miten Esra oli alun perin rakastunut Kirjoituksiin eli Raamattuun.
• Miten sinä ja minä voisimme rakastua Raamattuun Esran tavoin?
• Miten Esra oli onnistunut pitämään kiinni Raamatun sanasta pakanallisessa ympäristössä? (Millaisia ongelmia hänellä oli saattanut hovissa olla?)

Jakeet 7:11-14

• Mitä hämmästyttävää on Esran tehtävänannossa, jonka hän kuninkaalta sai?

Jakeet 7:15-20. Artaksekses uskoi tietenkin etupäässä omiin jumaliinsa.

• Jakeet 16 ja 20. Mitä kaikkea Esran piti viedä Jerusalemiin ja mihin tarkoitukseen viemisiä piti käyttää?

Jakeet 7:21-24. Talentti = 35-40 kiloa. Kor-mitta = 230 litraa, Bat-mitta = 35 litraa. Tässä mainitut ruokatarvikkeet piti antaa paluumuuttajille perillä. Jalometalleista puhumme myöhemmin.

• Laskekaa, mitä jakeessa 22 mainitut määrät olisivat meidän kiloissamme ja litroissamme?
• Jae 23. Mikä oli Jerusalemin temppelin merkitys Persian kuninkaalle?
• 24. Mitä kuninkaan määräämä vero- ja tullivapaus merkitsi Juudan hengelliselle säädylle?

Jakeet 7:25-26.

• Mikä Mooseksen laissa, esim. 10 käskyssä, oli tehnyt kuninkaaseen syvän vaikutuksen? (Millä tavalla Mooseksen laki eroaa edukseen muiden uskontojen laeista?)
• Mitä ajattelette kuninkaan määräämistä rangaistuksista jakeessa 26?

Jakeet 7:27-28. Jakeesta 27 kirjan loppuun asti kieli on hepreaa, kun se tähän asti oli arameaa.

• Millä perusteella Esra antaa kunnian hankkeensa menestyksestä Jumalalleen?

Jakeissa 8:1-14 luetellaan Esran mukaan lähteneiden päämiesten nimet ja heidän ryhmiensä koot. Yhteenlaskettuina lähtijöitä oli noin 1800 henkeä. Näitä jakeita ei lueta.

Jakeet 8:15-20. Vasta Ahava-joella huomattiin, ettei mukana ollut yhtään leeviläistä.

• Miettikää, miksi kotimaahan paluu ei kiinnostanut leeviläisiä, vaikka heidän Jumalalta saamansa tehtävä liittyi juuri temppelipalvelukseen?
• Miksi valtaosa muistakin juutalaisista tahtoi yhä jäädä Persiaan?
• Selittäkää omin sanoin, miten Esra sai 258 leeviläistä mukaan matkaseurueeseensa.

Jakeet 8:21-23

• Maantierosvoja oli paljon tuohon aikaan. Miten Esra uskalsi lähteä tien päälle naisineen, lapsineen ja aarteineen ilman sotilasvartiota? (Oliko tämä mielestänne hurmahenkisyyttä?)
• Mitä lähtöä edeltävä paasto ja rukous merkitsivät matkalaisille?

Jakeet 8:24-30. Talentti = 35-40 kg. Dareikki = 8,5 kultagrammaa.

• Montako kiloa kultaa ja hopeaa loppujen lopuksi vietiin kotimaahan?
• Mitä nämä jakeet osoittavat Esran johtajantaidoista?

Jakeet 8:31-34 ja 7:9. Susasta Jerusalemiin oli lähes 2000 km:n ja neljän kuukauden matka.

• Montako kilometriä päivässä kuljettiin?
• Kuvitelkaa, millaista noiden 1800 miehen ja heidän perheittensä matkanteko oli kalliiden tavaroiden kanssa?
• Mitä siitä olisi voinut seurata, jollei tuliaisten luovutuksessa olisi oltu näin tarkkoja?

Jakeet 8:35-36. Esra ja hänen seurueensa osallistuivat nyt elämänsä ensimmäiseen uhriin.

• Mistä se kertoo, että seurue meni ensimmäiseksi temppeliin uhraamaan uhreja Herralle?
• Missä näissä kahdessa luvussa on Jeesus?

Lopuksi: Esra oli ikävöinyt Jerusalemiin. Varmaan hän lauloi siellä Psalmia 147: ”Herra rakentaa Jerusalemin jälleen, hän kokoaa Israelin hajotetun kansan. Hän parantaa ne, joiden mieli on murtunut, hän sitoo heidän haavansa.” Samalla tavalla mekin saamme odottaa uutta Jerusalemia, jonka portilla Jumala pyyhkii pois viimeisenkin kyynelen meidän silmistämme.