15. MUURIN VIHKIMISJUHLA (Nehemia 12, Sakarja 8-9)

Aluksi: Muurin valmistumisesta oli kulunut kolmisen kuukautta. Sinä aikana oli ollut syksyn juhlakuukausi, oli pidetty raamattupäivät ja tunnustettu synnit. Nyt oli kaikki valmista muurien vihkimisjuhlaa varten: kuorot, soittimet, juhlavaatteet ja uhrit. Mutta sitä ennen jakeissa 1-9 luetellaan papit ja leeviläiset, jotka palasivat Juudaan jo Serubbabelin mukana sata vuotta aikaisemmin. Jakeissa 10-11 luetellaan ylipapit Jesuasta 5 polvea eteenpäin ja sen jälkeen Esran ja Nehemian aikana toimineet papit. Huom! Emme käsittele tekstiä järjestyksessä, vaan teemoittain.

Jakeet 12:1-26. Luetaan vain jakeet 8-9, 24 ja 47 vuoden 1992 käännöksestä.

• Mistä se kertoo, että Nehemia tunsi erityistä mielenkiintoa pappeja ja leeviläisiä kohtaan?
• Miksi juuri musiikista oli tullut paluumuuttajille tärkeä osa jumalanpalvelusta?

Jakeet 44b-46 (myös 35). Jumalanpalvelusmusiikki oli Daavidin, Asafin ja heidän aikalaistensa säveltämää ja sanoittamaa. Daavid oli nimittänyt 3000 leeviläistä laulajiksi.

• Miksi juuri Daavidin merkitys Israelin kirkkomusiikille oli suuri myös pakkosiirron jälkeen?
• Jakeissa 35 ja 46 mainitaan Asaf, jonka jälkeläisiä oli palannut pakkosiirrosta Esran kanssa noin 130 ja Nehemian kanssa 150 miestä. Mitä siihen oli tarvittu, että Asafin suku oli pysynyt uskollisena tehtävälleen 600 vuoden ajan? (Miksi Asafin sukupuu luetellaan?)
• Paavali kirjoittaa: ”Kun kokoonnutte yhteen, jokaisella on jotain annettavaa: laulu, opetus, jne.” (1. Kor. 14:26.) Ja: ”Opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla.” (Kol. 3:16*) Miten me tavalliset kristityt voisimme toteuttaa näitä Paavalin ohjeita – opettaa toisiamme laulamalla?
• Israelin jumalanpalveluksessa käytettiin satoja vuosia vanhoja psalmeja. Miksi vanhoja virsiä ei saisi unohtaa meidänkään päivinämme?
• Mitä lauluperinne vaikuttaa kristittyjen nuorten teologiaan?

Jakeet 12:27-30.

• Näyttää siltä, ettei temppelin vihkimisjuhlassa pidetty yhtään juhlapuhetta, vaan ohjelma koostui pelkästä musiikista. Miksi näin?
• Miksi muuri ja sen portit piti puhdistaa ennen juhlaa uhrieläimen verta pirskottelemalla?

Jakeet 12:31-39. Nyt alkaa itse vihkimisjuhlan kuvaus. Ks. Jerusalemin karttaa Nehemian ajalta. Liikkeelle lähdettiin Laaksoportilta, yksi ryhmä kulki pohjoiseen, toinen etelään.

• Keitä siis kuului pohjoiseen päin kulkevaan ryhmään, entä etelän ryhmään?
• Miettikää, mikä tarkoitus näillä kahdella muuria kiertävällä kulkueella oli?

Jae 40-43. Temppelin pihalla kuorot lauloivat ylistyslaulua antifonina. Jisrahja (42b) oli kuoronjohtaja.

• Antifoni muistuttaa vähän nykyistä liturgiaa, jossa pappi ja seurakunta laulavat vuorotellen. Mikä on mielestänne tällaisen laulamisen merkitys jumalanpalveluksissa?
• Mitkä seikat toivat suuren ilon ja riemun kansan sydämeen muurin vihkimispäivänä?
• Mitä mukana olleet lapset ehkä muistivat tuosta juhlasta lopun ikäänsä?
• Mitä pakanat Jerusalemin ympärillä ajattelivat kuullessaan Juudan kansan riemuhuudot?
• Mikä oli muurien vihkimispäivänä uhrattujen monien uhrien merkitys?

Jae 44. Vrt. jae 10:38.

• Mitä kansan juhlallinen lupaus ”Me emme laiminlyö Jumalamme temppeliä” oli ehtinyt vaikuttaa hengellisen säädyn elämään?

Sakarja 8:1-3. Jerusalemin tulevaisuus

• Mihin aikaan jae 3 viittaa?
• Milloin Israelin tähänastisen historian aikana Jerusalemia on voitu aiheellisesti kutsua nimellä ”Uskollinen kaupunki” ja ”Pyhä vuori”?

Sakarja 9:9-10

• Miten Jeesus eroaa ennen häntä eläneistä Jerusalemissa asuneista Juudan kuninkaista?
• Milloin Jeesus tuhoaa sota-aseet ja julistaa rauhaa kansoille?
• Miten Jeesus oli mukana temppelin vihkimisjuhlassa?

Lopuksi: Korahilaiset kertovat meille Psalmissa 48, mitä Jerusalemin muurit heille saarnasivat: ”Lähtekää, kulkekaa Siionin ympäri, / laskekaa sen tornit. / Katsokaa sen muureja, tutkikaa sen palatseja, / niin että voitte kertoa tuleville polville: / Suuri on Jumala! / Hän on Jumalamme ajasta aikaan. / Hän johdattaa meitä ainiaan.” (Ps. 48:13-15.)