12. SUURET RAAMATTUPÄIVÄT (Nehemia 7-8)

Aluksi: Muuri oli saatu valmiiksi vain 52 päivässä. Myös köyhien asiat oli järjestetty hyvälle tolalle. Jerusalem oli nyt täysin juutalainen kaupunki. Seitsemäs kuu oli juhlakuukausi, jonka 1. päivänä piti pitää pasuunansoiton juhla. Ehkä tekstissämme on kysymys juuri siitä juhlasta. 10. päivänä piti olla suuri sovituspäivä. 15-21. päivinä juhlittiin lehtimajanjuhlaa, jonka jälkeen oli vielä suuri juhlakokous. Ks. myös 5. Moos. 31:10-13.

Jakeet 7:1-4 ja 72a. Yleensä portit avattiin auringon noustessa ja suljettiin sen laskiessa.

• Millä kaikilla tavoilla kaupungin asukkaiden elämä muuttui muurien valmistuttua?
• Miksi Jerusalemin portteja ei pidetty auki auringon noususta sen laskuun, vaikka se oli yleinen tapa?
• Missä suhteessa Jerusalemin tuolloinen tilanne muistuttaa sen nykyistä tilannetta?

Jakeet 7:5-71 sisältävät listan ensimmäisistä paluumuuttajista vrt. Esra 2. Hyppäämme sen yli.

Jakeet 7:72b-8:3. Synagogassa luettiin kirjoituksia; kotona niitä ei ollut.

• Miksi Jerusalemiin kokoontuminen oli ollut hankalaa, kun sen ympärillä ei ollut muureja?
• Mistä kansa yhtäkkiä keksi ruveta ehdottamaan Esralle Mooseksen kirjojen lukemista? (Mistä kansalle oli tullut Jumalan sanan nälkä?)
• Keitä kaikkia kuului siihen ryhmään ”joka pystyi ymmärtämään, mitä kuuli”?
• Mistä se kertoo, että kansa jaksoi kuunnella Mooseksen kirjojen lukemista jopa 5 tuntia?
• Miksi useimpia suomalaisia eivät Raamatun kertomukset enää kiinnosta? (Miksi keskivertosuomalainen pitää nykyään Raamattua tylsänä, jopa vahingollisena kirjana?)

Jakeet 5-6 (Jae 4 hypätään yli.)

• Millaisia piirteitä tästä kokouksesta on siirtynyt kristillisiin jumalanpalveluksiin?

Jakeet 7-8. Mukana saattoi olla ihmisiä, jotka eivät ymmärtäneet hepreaa. Puhekielihän oli pakkosiirrossa muuttunut arameaksi.

• Mistä se kertoo, että 13 Esran avustajan nimet merkittiin muistiin?
• Miksi ryhmiin jakaantuminen oli tärkeää tuossa tilanteessa?
• Miksi pienryhmät ovat tärkeitä seurakunnassa? (Miten arvioisitte oman seurakuntanne pienryhmätoimintaa?)

Jakeet 9-13. Esra, Nehemia ja leeviläiset kehottivat kolmeen kertaan kansaa iloitsemaan.

• Mikä kansaa itketti, kun se kuunteli Jumalan sanaa?
• Jae 10. Mitä tarkoittaa sana: ”Ilo Herrassa on teidän väkevyytenne/voimanne”? (RK38) (Mistä ”ilo Herrassa” tulee syntisen ihmisen sydämeen? Millä tavalla ilo voimaannuttaa?)
• Jae 12. Mikä teki tuosta päivästä loppujen lopuksi pyhän päivän ja suuren ilonpäivän?
• Mitä tapahtuu, jos kirkosta tehdään ”turvallinen tila”, jossa kukaan ei saa itkeä syntejään?
• Jae 13. Mikä oli tämän koulutuksen tarkoitus?

Jakeet 14-17. Lehtimajanjuhlaa oli kyllä juhlittu Joosuan jälkeenkin, mutta ilman majoja.

• Miettikää, miksi lehtimajoja ei ollut rakennettu sitten Joosuan päivien?
• Mikä lehtimajoissa asumisessa oli ehkä juhlallista ja riemullista sekä aikuisille että lapsille?

Jae 18. Viikossa Esra ehti lukea läpi kaikki viisi Mooseksen kirjaa.

• Mikä piti kansan mielenkiintoa yllä koko viikon kestäneiden raamattupäivien ajan?
• Miten mekin voisimme osallistua tuollaisiin raamattupäiviin?
• Esra on 1. henkilö Raamatussa, jota kutsutaan kirjanoppineeksi. Verratkaa häntä (muistin varassa) Jeesuksen ajan kirjanoppineisiin? Miksi ero heidän välillään on niin suuri?

Joh. 7:19. Jeesus osallistui kerran lehtimajanjuhlaan. Siellä hän saarnasi: ”Mooses antoi teille lain, vai kuinka? Silti yksikään teistä ei noudata sitä. Miksi te haluatte tappaa minut?”

• Minkä vaikutuksen Mooseksen laki teki a) Esran kuulijoihin ja b) Jeesuksen kuulijoihin?

Kokoavat kysymykset

• Mitä pitäisi tapahtua, että maallistuneet suomalaiset kiinnostuisivat Raamatusta?
• Mitä pitäisi tapahtua, että Suomen uskovaiset rupeaisivat lukemaan Raamattua joka päivä?
• Missä tämän päivän tekstissä on Jeesus?

Lopuksi: Jeesus jatkoi puhettaan lehtimajanjuhlilla: ”Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat.” (Joh. 7:37-38). Syntejään itkevä ihminen saa sydämeensä ilon ja riemun ”juodessaan” armon sanoja Jeesuksen suusta. Jotain Jumalan armosta tajusivat myös Jerusalemiin juhlimaan tulleet paluumuuttajat.