5. PYHÄKKÖTELTTA (2. Moos. 40)

Taustaa: Kultaisen sonnin tragedian jälkeen alettiin rakentaa pyhäkkötelttaa. Projekti vaati paljon työtä ja varoja. Kultaa siihen käytettiin 1000 kg, hopeaa 3500 kg. Naiset kehräsivät lankaa seiniin ja esirippuun. Herra oli antanut kahdelle miehelle kyvyn tehdä taidokkaita esineitä metallista ja puusta. Kun tasan vuosi oli kulunut Egyptistä lähdöstä, oli kaikki lopulta valmista. Pyhäkköteltta oli merkki siitä, että Herra asui kansansa keskuudessa ja kulki sen mukana. Vetäjä lukee vielä jakeen 39:43.

(Huom. Tämä luku on melko vaikea raamattupiirissä käsiteltäväksi, joten sen voi hypätä ylikin. Ainakin vetäjän kannattaa piirtää pyhäkköteltan pohjapiirustus ja näyttää sitä piiriläisille keskustelun aikana.)

Jakeet 1-3 ja 20-21. Kaikkein pyhimpään ei viety muuta kuin liiton arkku. Sen sai nähdä vain ylipappi yhtenä päivänä vuodessa, kun hän tuli pirskottamaan verta sen päälle. Liitonarkku sisälsi lain taulut, ja samalla se oli Jumalan valtaistuin kansansa keskellä. Esirippuun oli kudottu kerubeja. Kaikkein pyhin viittaa paratiisiin, jonka ovea kerubit vartioivat.

• Miettikää miksi Herra ei halunnut näyttää liiton arkkua koko kansalle tai edes kaikille papeille?
• Mitä Kaikkein Pyhin opetti israelilaisille heidän Jumalastaan?
• Mitä yhteistä oli paratiisilla ja kaikkein pyhimmällä?
• Paavali nimitti Jeesusta armoistuimeksi eli liiton arkun kansilevyksi (jae 20, vrt. Room. 3:25). Mitä yhteistä Jeesuksella oli tuon kannen kanssa?

Jakeet 4-5 ja 22-28. Pyhäkköteltan toinen huone oli nimeltään Pyhä. Sinne saivat tulla papit vain silloin, kun oli heidän vuoronsa suorittaa suitsutusuhri.

• Miettikää, mikä oli eri esineiden merkitys Pyhässä?
• Mitä tämä huone opetti israelilaisille heidän Jumalastaan?
• Miksi enkeli Gabriel ilmestyi pappi Sakariakselle juuri tässä paikassa tullessaan tiedottamaan hänelle Johannes Kastajan syntymää (Lk. 1)?

Jakeet 6-8 ja 29-33. Pyhäkköteltan pihalle saivat maallikotkin tulla tuomaan uhrinsa, mutta vain pappi voi ne uhrata.

• Miksi pyhäkköteltan pihalla piti olla uhrialttari ja pesuallas, mikä oli niiden merkitys?
• Mitä pyhäkköteltan piha opetti israelilaisille heidän Jumalastaan?
• Miksi myös pihan ympärillä piti olla verho, etteivät kaikki voineet katsella pihaa?

Jakeet 9-11.

• Mitä opimme siitä, että kaikki esineet piti voidella öljyllä, jotta ne tulisivat pyhäksi?
• Öljy on Pyhän Hengen vertauskuva uudessa liitossa. Mitä nämä jakeet puhuvat uuden liiton Jumalan kansalle?

Jakeet 12-15. Aaronin ja hänen poikiensa vihkimisestä puhutaan tarkemmin tuonnempana.

• Mitä nämä kolme vaihetta symbolisoivat: pesu, voitelu ja pukeminen?

Jakeet 16-19

• Miettikää, mitä kaikkea israelilaisille oli tapahtunut menneen vuoden aikana?
• Miksi korostamalla korostetaan sitä asiaa, että Mooses teki kaiken tarkoin Herran käskyn mukaan (39:43, 40:16 ja 33)

Jakeet 34-38

• Kirkkaus siirtyi nyt leirin ulkopuolisesta telttamajasta pyhäkkötelttaan ja jäi sinne asumaan. Miksi Mooses ei saanut mennä pyhäkkötelttaan pilven ollessa asumuksessa?
• Mitä israelilaisille merkitsi pilven läsnäolo pyhäkössä öin ja päivin?

Kokoavat kysymykset

• Mitä israelilaiset oppivat armosta rakentaessaan ilmestysmajaa?
• Oikeastaan koko ilmestysmaja on Jeesuksen ennakkokuva. Mitä se hänestä meille opettaa?

Ilosanoma: Herran kirkkaus ilmestyi myös Salomon temppelissä, kun se vihittiin käyttöönsä. 300 vuotta myöhemmin. Jeesuksessa Jumalan todellinen maja tuli ihmisten keskelle (Joh. 1:14). Uudessa luomakunnassa ei enää tarvita temppeliä, sovituksen paikkaa (Ilm. 21.) Riittää kun siellä on Jeesus.