31. KAKSI KUNINGASTA (2. Samuel 2)
Taustaa: Itse vanha Samuel oli voidellut salaa Daavidin kuninkaaksi 15 vuotta aikaisemmin. Emme tiedä, milloin tämä asia oli tullut yleisesti tunnetuksi. Daavid kuului Juudan heimoon ja oli oleskellut sen alueella koko ikänsä, lukuun ottamatta muutamaa vuotta Saulin hovissa ja filistealaisten parissa. Katsokaa kartalta Hebron, patriarkkojen kaupunki, joka sekin sijaitsi Juudan alueella.
Jakeet 1-3. Kuten muistamme, Herralta voitiin kysyä neuvoa arvontakivien avulla.
- Mitä ajattelette siitä, että Daavid neuvotteli Herran kanssa tällaisestakin asiasta?
- Missä kaikissa suhteissa Daavidin ja hänen miestensä elämä nyt muuttui?
Jae 4a ja 11
- Miksi Daavidin "kruunaaminen" Juudan heimon kuninkaaksi tapahtui näin koruttomasti, ilman suuria juhlallisuuksia?
- Miettikää eri syitä, miksi 10 heimoa eivät seuranneet Juudan esimerkkiä? (Kutsuttiinko heidät ehkä kruunajaisiin, mutta he kieltäytyivät?)
- Mitä se Daavidista osoittaa, että hän jaksoi odottaa kuninkuutta vielä 7½ vuotta?
- Miten meidän pitäisi toimia silloin, kun uskomme Jumalan luvanneen meille jotakin, mitä muut ihmiset eivät tahdo meille antaa?
Jakeet 4b-7
- Saul oli 40 vuotta aikaisemmin pelastanut Gileadin Jabesin vihollisten vallasta, ja siitä kiitollisina tuon kaupungin asukkaat hautasivat nyt hänen tuhkansa tamariskipuun alle. Mihin Daavid pyrki Jabesin asukkaille lähettämällään viestillä?
- Monesti tapahtui, että uusi kuningas tappoi edellisen jälkeläiset ja kannattajat. Luuletteko, että Saulin jälkeläiset ja kannattajat pelkäsivät Daavidinkin toimivan näin? Perustelkaa vastauksenne.
- Verratkaa Daavidin suhtautumista omaan uraansa siihen, miten meidän aikamme ihmiset uraansa suhtautuvat?
Jakeet 8-11. Saulin kolme poikaa olivat kuolleet sodassa, mutta Isboset oli vielä jäljellä. Abner, Saulin serkku ja sotapäällikkö, ryhtyi nyt tukemaan häntä. Jae 9 osoittaa, että Isboset hallitsi vain Jordanin molempia rantoja; muut 10 heimon maat olivat joutuneet filistealaisten käsiin. Siksi pääkaupunkikin oli siirretty Saulin Gibeasta Jordanin taakse Mahanaimiin. Ks. karttaa.
- Miettikää, mikä voisi olla syynä siihen, ettei 40-vuotias Isboset ollut lähtenyt sotaan isänsä ja veljiensä kanssa?
- Myöhemmin käy ilmi, että Abner tiesi Herran luvanneen koko Israelin Daavidille. Mikä oli hänen motiivinsa, kun hän asetti pohjoisille heimoille toisen kuninkaan?
Jakeet 12-16. Abner oli ollut Daavidin esimies silloin, kun tämä vielä taisteli Saulin sotajoukoissa. Joabin, Daavidin sisarenpojan, nimi esiintyy nyt ensimmäistä kertaa Samuelin kirjoissa. Hänestä tulee yksi 2. Samuelin kirjan päähenkilöistä.
- Miten Joabista oli yhtäkkiä tullut Daavidin armeijan komentaja, vaikkei hänen nimensä esiinny ollenkaan sissiaikojen sankarien luettelossa?
- Gibeon oli vanha uhrikukkula. Katsokaa karttaa ja laskekaa, montako kilometriä Abnerin joukkojen piti marssia sinne Mahanaimista, entä Joabin joukkojen Hebronista?
- Ilmeisesti tässä oli kysymys jostain Lähi-idälle tyypillisestä taistelunäytöksestä. Mitkä olivat ehkä kisan säännöt ja mikä siinä meni pieleen?
Jakeet 17-23. Nuori Asael oli Joabin ja Abisain pikkuveli, hänkin siis Daavidin siskonpoika.
- Mitkä olivat nuoren Asaelin motiivit, kun hän ajoi hellittämättä kenraali Abneria takaa?
- Mitä se osoittaa Abnerista, että hän varoitti Asaelia?
- Mitä se osoittaa Asaelista, ettei hän kuunnellut Abnerin varoitusta?
- Miettikää, miten Saulin sotapäällikkö voi tuntea Daavidin sisarenpojat noin hyvin?
- Miten Asael kuoli? (Miten Abner käytti hyväkseen keihään väärää päätä?)
- Voidaanko Abneria pitää mielestänne syyllisenä Asaelin murhaan vai oliko kysymys sotatilanteesta? Perustelkaa vastauksenne.
Jakeet 24-28
- Mistä tässä sisällissodassa sodittiin ja mistä siinä ei sodittu?
- Mitä ajattelette Abnerin ja Joabin käyttäytymisestä tässä tilanteessa?
Jakeet 29-32
- Daavidin nimi ei esiinny tässä sotakuvauksessa. Onko mielestänne mahdollista, että Joab ryhtyikin tähän sotaan omin luvin? Perustelkaa vastauksenne.
- Mistä voimme päätellä, ettei tämä sota ollut Jumalan tahto?
- Missä tässä luvussa on Jeesus?
Lopuksi: Miten monta turhaa sotaa tässä maailmassa onkaan käyty! Jeesus sanoi: Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu. Itse hän ei puolustanut koskaan asiaansa aseilla ja kielsi seuraajiaankin sitä tekemästä. Kuitenkin Jeesus itse joutui kuolemaan väkivaltaisen kuoleman, jotta voisi antaa jopa väkivallantekijöille ja sotarikollisille mahdollisuuden pelastua.