13. SAULIN JÄLKELÄISTEN SURMA, DAAVIDIN SOTURIT (2. Sam. 20:23-21:22 ja 23:8-39)

Taustaa: Joosua oli vannonut Herran nimeen, että gibeonilaisten heimo saisi jäädä asumaan Israelin kansan keskuuteen. Saul oli kuitenkin halunnut puhdistaa maan kanaanilaisista, ja vainosi heitäkin. Tästä oli seurauksena kansallinen "verivelka", joka vaikutti jopa ilmastoon. (Mooseksen kirjojen mukaan viaton veri saastuttaa maan. Vrt. 4. Moos. 35:33.) Nyt gibeonilaiset piti siis saada peruuttamaan kirouksensa ja siunaamaan Israelia. Tämä tapahtuma on sijoitettu 2. Samuelin kirjan loppupuolelle, mutta aivan ilmeisesti se tapahtui jo paljon aikaisemmin.

20:21-26

• Millaisia tehtäviä Daavidin valtakunnassa pidettiin tärkeinä?

LUKU 21

21:1-6. Jae 6 luetaan molemmista käännöksistä.

• Miksi Herran nimeen tehdyn lupauksen (vaikkapa avioliittolupauksen) rikkominen on näin suuri synti Herran mielestä?
• Millaisiin verivelkoihin ovat Euroopan valtiot itsensä saattaneet sadan viimeisen vuoden aikana? Millä tavalla nämä valtiot ovat joutuneet verivelkaansa maksamaan?
• Miettikää Suomen historiaa, millaisia verivelkoja sieltä löytyy? Mitä luulette niiden vaikuttavan Suomen tulevaisuuteen?

21:7-10. Ohranleikkuun ensimmäiset päivät osuivat huhtikuuhun, jolloin syyssateiden tuloon oli aikaa vielä kuukausimääriä. (Ellei tässä sitten tarkoiteta jotain tavallisuudesta poikkeavaa sadekuuroa.) Nälänhätä loppui sateen tultua. Mutta silloin olivat kaikki muut Saulin jälkeläiset kuolleet paitsi Jonatanin poika.

• Luuletteko, että Rispa oli paikalla jo teloituksen aikana? Perustelkaa mielipiteenne.
• Mikä teki Rispan toiminnan hankalaksi päivällä, entä yöllä?
• Miettikää, missä tilassa ruumiit olivat parin kuukauden päästä.
• Mikä oli Rispan menettelyn pointti?

21:11-14. Saulin ja Jonatanin päättömät ruumiit oli haudattu noin 20 vuotta aikaisemmin Gileadin Jabekseen, Jordanin taakse. Seitsemän miehen kuolema tapahtui taas Saulin hallituskaupungin Gibean lähellä olevalla vuorella (6). Katsokaa kartasta, miten pitkä matka noiden kahden paikkakunnan välillä oli.

• Miltä luulette tämän episodin tuntuneen Daavidista, hänhän tunsi hyvin ainakin Merabin?
• Mikä Rispan käytöksessä teki Daavidiin vaikutuksen?
• Minkä signaalin kuninkaan toimeenpanemat hautajaiset antoivat Saulin jäljellä oleville sukulaisille?
• Nyt Daavid tiesi, että hänen nuoruudenystävänsä Jonatan oli päässyt kotiseutunsa multiin. Mitä tämä tieto hänelle merkitsi?
• Millainen jumala-kuva tästä kertomuksesta välittyy?

21:15-22. Nämä jakeet kertovat filistealaissotien aikana tapahtuneista uroteoista. Daavid oli taistellut ensimmäisen taistelunsa filistealaisen jättiläisen kanssa, ja niin hän taisteli viimeisenkin. Jae 19 mainitsee Goljatin, mutta Aikakirjat täsmentävät, että kysymys olikin tämän veljestä Lahmista (1. Aik. 20:5).

• Miksi nämä uroteot on kirjoitettu Raamattuun?
• Toiminnan miehelle tulee yleensä kriisi siinä vaiheessa, kun hän tajuaa voimiensa hiipuvan. Mitä luulette – pystyikö Daavid ottamaan tämän asian Jumalan kädestä?
• Miten voimien hiipuminen muutti Daavidin elämää?

23:8-39. Jakeet luetaan hiljaa ja samalla alleviivataan tekstistä kaikki tutut nimet. Seuraavat kysymykset voi jättää esittämättäkin.

• Montako tuttua nimeä listasta löytyi?
• Mitä vihjeitä tekstistä löytyy sille, miten Daavid oli saanut osakseen miestensä horjumattoman uskollisuuden?
• Miettikää, miksi Joabia ei mainita tässä listassa?
• Mitä osoittaa se, ettei Urian nimeä ei raakattu koskaan pois tästä listasta? Miksi hän on siinä viimeisenä?)

Lopuksi: Jumala joutui kärsimään samat tuskat kuin Rispa: hänenkin Poikansa "lävistettiin paaluihin", että koko maailman verivelka saataisiin maksetuksi. Sekin velka, minkä Suomi on itselleen hankkinut väkivaltaisuudellaan ja aborteillaan.