1. ISRAEL JOUTUU ORJUUTEEN (2. Mooses 1)

Taustaa: 2. Mooseksen kirja jatkuu siitä, mihin 1. Mooseksen kirja oli jäänyt. Neljässä vuosisadassa Jaakobin 70-henkisestä perheestä oli tullut noin kaksimiljoonainen kansa. He olivat karjapaimenia, mahdollisesti myös maanviljelijöitä, ja asuivat Gosenin maakunnassa Niilin suistossa. Ks. kartta. Vaikka israelilaiset asuivat samassa maakunnassa, heillä on myös egyptiläisiä naapureita. Telttaelämä oli muuttunut taloissa asumiseksi. Kheopsin pyramidi oli tuossa vaiheessa yli tuhat vuotta vanha ja egyptiläiset temppelit olivat silmiä häikäiseviä rakennuksia.

Jakeet 1-5

• Miettikää, miksi 2. Mooseksen kirja alkaa Jaakobin poikien luettelolla?
• Egyptissä asuttaessa ei pidetty sukuluetteloita; muinaisheprean kirjoitustaito ilmestyi kuvaan mukaan vasta Mooseksen myötä. Kuitenkin kaikki heprealaiset tiesivät vielä 400 vuoden kuluttuakin, kenen Jaakobin pojan jälkeläisiä he olivat. Miten tämä on mahdollista?
• Kuvitelkaa, millaista Israelin lasten elämä oli ollut Egyptissä silloin, kun heitä ei vielä orjuutettu, mitä hyviä, mitä huonoja puolia siihen sisältyi?
• Miten monennessa polvessa siirtolaisten jälkeläiset yleensä muuttuvat uuden maan kansalaisiksi ja unohtavat kotimaansa? Miksi Jaakobin jälkeläisille ei käynyt niin? (Miten heprealaiset pystyivät säilyttämään Egyptissä oman kielensäkin?)
• Heprealaisilla ei ollut lakia, ei juhlia eikä pappeja. Miettikää, miten isien usko saatiin siirretyksi polvelta polvelle neljän vuosisadan ajan vieraan kansan keskellä?
• Hesekiel kertoo, että ainakin osa heprealaisista sortui palvomaan egyptiläisiä epäjumalia (Hes. 20:7-8). Mikä sen sai aikaan?

Jakeet 6-7. Suomalaisia oletetaan olleen 1700-luvun alussa noin 300 000 henkeä. Runsaat 300 vuotta myöhemmin meitä on yli viisi miljoonaa maastamuutosta, nälkävuosista ja sodista huolimatta.

• Millaisten olosuhteiden vallitessa jokin kansa yleensä lisääntyy suuresti?
• Lehtitietojen mukaan Suomessa syntyy vuonna 2050 enemmän lapsia maahanmuuttajille kuin kantasuomalaisille. Millaisia erilaisia ajatuksia tilanne herättää kantasuomalaisten keskuudessa? Miten tämä seikka tulee vaikuttamaan yhteiskuntaamme?

Jakeet 8-10. Joosef oli pelastanut Egyptin nälkäkuolemasta. Hänen kuolemastaan oli kulunut tässä vaiheessa 250 vuotta. Sen jälkeen oli ollut montakin faraota, mutta myös dynastia oli ilmeisesti vaihtunut toiseksi.

• Miettikää eri syitä, miksi egyptiläiset eivät kirjoittaneet Joosefin saavutuksia aikakirjoihinsa?
• Olivatko faraon mainitsemat pelot mielestänne aiheellisia? (Miksi farao ei olisi halunnut israelilaisten lähtevän maasta sodan sattuessa?)

Jakeet 11-14. Uuden käännöksen mukaan heprealaisten status muuttui juuri tässä vaiheessa, niin että heistä tuli orjia (13). Pitom ja Pi-Ramses nimisiin kaupunkeihin viitataan vanhoissa lähteissä, mutta niiden sijainnista ei ole päästy yksimielisyyteen.

• Mitä kaikkia muutoksia varastokaupunkien rakentaminen toi karjankasvattajien elämään?
• Miten israelilaiset ehkä elättivät itsensä?
• Mikä on mielestänne kaikkein kauheinta orjan elämässä?
• Miten on mahdollista, että kansa lisääntyi orjuudessa vielä enemmän kuin vapaudessa?
• Millaiseen uskonnolliseen kriisiin kansa ehkä joutui tässä tilanteessa?
• Herra oli profetoinut aikoinaan Abrahamille kolme asiaa: 1) Hänen jälkeläisensä joutuisivat Egyptiin. 2) Siellä heistä tulisi suuri kansa, mutta heidät myös orjuutettaisiin. 3) 400 vuoden kuluttua Herra johtaisi kansansa kotimaahan ja rankaisisi orjuuttajia (1. Moos. 15:13-14). Millainen olisi israelilaisten tilanne ollut, jolleivät he olisi tienneet mitään tästä lupauksesta?
• Mitä sinulle merkitsee se, että Raamatussa on ennustettu lopun ajan kristittyjen vaino ja Jeesuksen paluu? (Millainen olisi tilanteemme, jollemme me tietäisi näistä asioista mitään edeltä käsin?)

Jakeet 15-17. Kätilöitä täytyi olla enemmän kuin kaksi. Sifra ja Puua olivat luultavasti heidän esimiehiään.

• Mihin farao pyrki käskyllään? (Miksi tytöt piti jättää henkiin?)
• Sifra ja Puua olivat jakeen 21 mukaan perheellisiä naisia. Mikä sai heidät ottamaan riskin ja boikotoimaan faraon käskyä?
• Miksi näiden kahden naisen nimi kirjoitettiin Raamattuun, vaikka faraon nimeä ei kirjoitettu?
• Sovelletaan nämä jakeet meidän aikamme aborttilakiin. Miten kristityn sairaalahenkilökunnan pitää mielestänne toimia aborttien suhteen?

Jakeet 18-22. Huom. vanha ja uusi käännös jakeessa 21 ovat molemmat mahdollisia.

• Mitä ajattelette kätilöiden valheesta?
• Miksi lasten – myös syntymättömien lasten – hengen varjeleminen tuo siunauksen mille hyvänsä kansakunnalle?
• Katsokaa jaetta 22 ja miettikää, miten Jumala voi sallia tällaista tapahtuvan omalle kansalleen?
• Kenestä tehtiin tämän etnisen puhdistuksen pyöveleitä? (Mitä se mielestänne osoittaa ihmisluonnosta, että tavalliset egyptiläiset suostuivat tappamaan naapuriensa lapsia?)
• Missä tässä luvussa on Jeesus?

Lopuksi: Kuten kaikki Raamatun kirjat, myös 2. Mooseksen kirja puhuu Jeesuksesta. Jo maan päälle tullessaan Jeesus otti "orjan muodon". "Hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti" (Fil. 2:8). Hän koki samat kärsimykset kuin hänen kansansa oli kokenut Egyptissä. Hänkin joutui tekemään lapsena Egyptin reissun. Egyptin lastenmurha muistutti Betlehemin lastenmurhaa. Tähän kaikkeen Jeesus suostui vain siksi, että voisi vapauttaa meidät synnin, kuoleman ja Saatanan orjuudesta.