39. JOOSEFISTA TULEE EGYPTIN KAKKOSMIES
1. Mooses 41
Taustaa: Unia ja niiden selittäjiä pidettiin muinaisessa Egyptissä suuressa arvossa. Paimentolaisia sen sijaan ei tässä maanviljelyskulttuurissa arvostettu; heitä kutsuttiinkin halveksuvasti "aavikon tallaajiksi". Joosef oli nyt 30-vuotias eikä lainkaan yrittänyt salata sitä tosiasiaa, että oli syntyperältään heprealainen paimentolainen. Lumen sulaminen Etiopian vuorilla sai Niilin tulvimaan säännöllisesti joka vuosi, satoi tai paistoi, siksi siellä koettiin nälkävuosia vain harvoin.
Jakeet 1-7
- Mikä noissa kahdessa unessa oli niin järkyttävää, että farao joutui pois tolaltaan, vaikkei edes ymmärtänyt niiden merkitystä?
Jakeet 8-13. Faraon palatsiin kokoontui varmaan satoja enteidenselittäjiä.
- Miksi Egyptin enteidenselittäjät eivät tarjonneet faraolle jotain omasta päästään keksimäänsä selitystä?
- Miksi Jumala oli johtanut asian niin, ettei juomanlaskija ollut muistanut kertoa Joosefista herralleen kaksi vuotta aikaisemmin?
Jae 14-16
- Arvioikaa, kuinka paljon aikaa meni Joosefin pesemiseen, pukemiseen ja parturointiin, ennen kuin hänet voitiin viedä kärsimättömänä odottavan faraon eteen?
- Kuvitelkaa, millaiset tunteet ja ajatukset velloivat Joosefin mielessä tämän kaiken tapahtuessa.
- Joosefhan oli osannut selittää juomanlaskijan ja leipurin unet. Mitä hänen sanansa jakeessa 16 hänestä osoittavat?
Jakeet 17-24 hypätään yli, koska niissä vain kerrataan faraon unen sisältö.
Jakeet 25-32. Tästä kohtaamisesta riippui, pääsisikö Joosef vapaaksi vai ei.
- Miksi Joosef ei nöyristellyt yhtään faraon edessä?
- Joosef oli siis vankilakundi, mutta mikä oli pitänyt hänen omanarvontuntonsa tallella kaikki nämä vuodet?
- Joosef mainitsee Jumalan kolme kertaa puheessaan. Mitä hän hänestä sanoo?
- Mitä ajattelette siitä, että Jumala antaa (eikä vain salli) tuollaisen nälkäkatastrofin puolelle maailmalle? Miksi hän sen tekee?
Jakeet 33-38. Koko Egyptissä ei varmasti ollut yhtään ihmistä, joka olisi uskaltanut ruveta antamaan faraolle neuvoja kysymättä. Tämä ulkomaalainen vankilakundi uskalsi sen tehdä.
- Mistä Joosef sai rohkeuden ruveta neuvomaan faraota?
- Mistä Joosef vetäisi esiin tuon luvun, että näet lihavina vuosina on kerättävä nimenomaan viidesosa sadosta pahan päivän varalle?
- Mitä farao tarkoitti puhuessaan Joosefissa asuvasta jumalan tai jumalten hengestä (38)?
Jakeet 39-46. Hevosia oli alettu totuttaa kotieläimiksi vasta vähää aikaisemmin, joten ne olivat tuolloin suurempi statussymboli kuin kalleinkaan loistoauto meidän päivinämme. Abrek merkitsee "antakaa tietä" tai "polvillenne".
- Miettikää, mitkä kaikki asiat muuttuivat nyt radikaalisti Joosefin elämässä?
- Mitkä seikat vaikuttivat siihen, että farao uskalsi ottaa riskin ja jättää koko suuren valtakuntansa tuiki tuntemattoman nuoren ulkomaalaisen käsiin?
- Miten luulette Egyptin ylhäisön suhtautuneen siihen, että ulkomaalainen paimentolaispoika, entinen orja, asetettiin heitä hallitsemaan?
- Mikä esti Joosefia ylpistymästä osakseen langenneesta kunniasta? (Millainen pääministeri Joosefista olisi tullut, jos hän olisi noussut valtaan suoraan isänsä teltasta, ilman orjuutta ja vankeutta?)
- Asenat oli Ra-jumalan papin tytär, kotoisin Oonista eli Heliopoliista. (Katsokaa kartalta.) Miten kauan luulette siihen menneen, ennen kuin Asenat alkoi uskoa aviomiehensä Jumalaan?
- Mitä se Joosefista todistaa, ettei hän haalinut itselleen sivuvaimoja korkeasta asemastaan huolimatta?
- Miten Potifar ja hänen vaimonsa ehkä suhtautuivat uuteen pääministeriin?
- Miksi Joosef ei pyytänyt faraolta lupaa lähteä etsimään perhettään?
Jakeet 47-52. Manasse tarkoittaa "hän saa unohtamaan" ja Efraim "hän on tehnyt hedelmälliseksi".
- Kuvitelkaa, millainen Joosefin arkipäivä oli seitsemän yltäkylläisyyden vuoden aikana?
- Mitä Egyptin talouselämässä olisi tapahtunut, jollei valtio olisi ostanut tai takavarikoinut ylimääräistä viljaa noina seitsemänä viljavana vuonna?
- Mitä Manassen nimi paljastaa meille hänen isästään? (Tarkoittaako tämä jae mielestäsi sitä, että Joosef oli todella unohtanut isänsä ja kotinsa? Perustele vastauksesi.)
- Mitä Efraimin nimi osoittaa meille hänen isänsä uskonelämästä?
- Miettikää, miten poikia kasvatettiin Joosefin kodissa.
- Sovella omaan elämääsi ja läheistesi elämään jae 52. Mitä se näin luettuna sinulle sanoo?
Jakeet 53-57. Luetaan hiljaa läpi.
- Miten Joosef on tässä luvussa Jeesuksen ennakkokuva?
Lopuksi: Joosef oli viisas, mutta Jeesuksessa ovat kaikki viisauden ja tiedon aarteet kätkettynä. Joosef pysyi nöyränä myös päästyään Egyptin pääministeriksi – ja Jeesus oli hiljainen ja nöyrä sydämeltä, vaikka hänellä oli kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Hän jopa suostui kuolemaan orjan kuoleman ristinpuussa – meidän pelastuksemme tähden.