39. JOOSEFISTA TULEE EGYPTIN KAKKOSMIES
1. Mooses 41

Taustaa: Unia ja niiden selittäjiä pidettiin muinaisessa Egyptissä suuressa arvossa. Paimentolaisia sen sijaan ei tässä maanviljelyskulttuurissa arvostettu; heitä kutsuttiinkin halveksuvasti "aavikon tallaajiksi". Joosef oli nyt 30-vuotias eikä lainkaan yrittänyt salata sitä tosiasiaa, että oli syntyperältään heprealainen paimentolainen. Lumen sulaminen Etiopian vuorilla sai Niilin tulvimaan säännöllisesti joka vuosi, satoi tai paistoi, siksi siellä koettiin nälkävuosia vain harvoin.

Jakeet 1-7

Jakeet 8-13. Faraon palatsiin kokoontui varmaan satoja enteidenselittäjiä.

Jae 14-16

Jakeet 17-24 hypätään yli, koska niissä vain kerrataan faraon unen sisältö.

Jakeet 25-32. Tästä kohtaamisesta riippui, pääsisikö Joosef vapaaksi vai ei.

Jakeet 33-38. Koko Egyptissä ei varmasti ollut yhtään ihmistä, joka olisi uskaltanut ruveta antamaan faraolle neuvoja kysymättä. Tämä ulkomaalainen vankilakundi uskalsi sen tehdä.

Jakeet 39-46. Hevosia oli alettu totuttaa kotieläimiksi vasta vähää aikaisemmin, joten ne olivat tuolloin suurempi statussymboli kuin kalleinkaan loistoauto meidän päivinämme. Abrek merkitsee "antakaa tietä" tai "polvillenne".

Jakeet 47-52. Manasse tarkoittaa "hän saa unohtamaan" ja Efraim "hän on tehnyt hedelmälliseksi".

Jakeet 53-57. Luetaan hiljaa läpi.

Lopuksi: Joosef oli viisas, mutta Jeesuksessa ovat kaikki viisauden ja tiedon aarteet kätkettynä. Joosef pysyi nöyränä myös päästyään Egyptin pääministeriksi – ja Jeesus oli hiljainen ja nöyrä sydämeltä, vaikka hänellä oli kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Hän jopa suostui kuolemaan orjan kuoleman ristinpuussa – meidän pelastuksemme tähden.

© www.raamattupiiri.fi