www.raamattupiiri.fi    

 Pelkkä teksti

18. TAIKAUSKO KÄRSII TAPPION (luku 19)

Aluksi: Paavali käväisi Efesossa palatessaan kotiinsa toiselta lähetysmatkaltaan, ja lupasi tulla uudemman kerran ajan kanssa. Hän jätti Aquilan ja hänen vaimonsa perustamaan seurakuntaa. Kohta Efesoon saapui kuuluisa evankelista Apollos, joka oli muuten oli hyvä mies, mutta opetti väärää kasteoppia. (Ja jos kasteoppi on väärä, niin moni muukin oppi on varmasti väärä!) Aquilas ja Priscilla tekivät parhaansa opettaessaan tähtievankelistaa. Voimme nähdä, että kyllä naisetkin jo apostolien aikana osasivat opettaa dogmatiikkaa!

Paavali palasi Antiokiaan Jerusalemin kautta. Ei kuitenkaan mennyt kauaa, kun hän oli taas tien päällä. Jälleen kerran tämä mies vaelsi apostolin kyydillä tuhat kilometriä Turkin ylänköseutujen halki opetuslapsia rohkaisten. Lopulta hän saapui Efesoon, kuten oli luvannutkin. (Ks. Karttaa.) Vuosi oli silloin 52 tai 53.

Efeso oli Aasian maakunnan keskus ja toinen niistä kaupungeista, jossa Paavali teki pitkäaikaista suurkaupunkilähetystä. Efesossa sijaitsi yksi antiikin seitsemästä ihmeestä, nimittäin Dianan (Artemiin) temppeli. Efesosta käsin Paavalin oli helppo pitää maitse ja meritse yhteyttä Vähän-Aasian ja Euroopan seurakuntiin. Sieltä hänen työtoverinsa voivat myös levittää evankeliumia koko Aasian maakuntaan. Kolossan ja Laodikean seurakunnat syntyivät Paavalin työtoverien toimesta, ilman että apostoli itse olisi noissa kaupungeissa käynytkään.

Paavali viipyi Efesossa kokonaista kolme vuotta. Tämä jakso on yksi hänen lähetysuransa tärkeimpiä. Täältä apostoli myös kirjoitti 1.Korinttilaiskirjeen.

19:1-20

1.
  • Mitkä ovat Johanneksen kasteen ja kristillisen kasteen erot (1-4)?
  • Miksi Jeesuksen nimi pitää ehdottomasti mainita kasteen yhteydessä?
  • Miksi kristillisellä kasteella kastamaton henkilö ei voi saada Pyhää Henkeä (1-6)?
2.
  • Miten kaste ja Pyhä Henki kuuluvat yhteen tämän tekstin mukaan (1-7)?
  • Mitä ns. uskovien kasteen kannattajat pitävät tärkeimpänä asiana kasteessa?
  • Mitä lapsikasteen kannattajat pitävät tärkeimpänä asiana kasteessa?
3.
  • Mikä oli Paavalin strategia Efesossa a) juutalaisia b) pakanoita varten (8-10)?
  • Miten Tyrannoksen koulu vaikutti Vähän Aasian evankelioimiseen (9b-10)?
  • Mitä meillä on oppimista Paavalin lähetysstrategiasta?
4.
  • Mikä sai Paavalin antamaan maallikoille vastuun uusien seurakuntien perustamisesta, kun taas meidän aikanamme he saavat monessa paikassa lukea vain jumalanpalvelustekstit?
5.
  • Mikä on ihmeiden merkitys lähetystyössä (11-12)?
  • Miksi vanhassa kristikunnassa ei tapahdu / tarvita yhtä paljon ihmeitä kuin lähetyskentillä?
6.
  • Miksi Skeuaan pojat eivät saaneet pahoja henkiä karkotetuksi, vaikka käyttivät Jeesuksen nimeä (13-16)?
  • Kenelle ja missä tilanteessa Jeesuksen nimen käyttö on vaarallista?
  • Miksi jotkut meidän aikamme vaihtoehtoparantajatkin käyttävät Jeesuksen nimeä työssään?
7.
  • Kirjat olivat antiikin aikana todella arvokkaita, koska ne kopioitiin käsin. Yksi hopearaha vastasi neljän päivän keskivertopalkkaa eli yhtä seitsemäsosaa kuukausipalkasta. Laske euroissa, miten suuren summan arvosta kirjoja haihtui savuna ilmaan (17-20)?
  • Mitä tuollaisella summalla saisi ostetuksi nykypäivän Suomessa?
  • Monenko noidan voisi tuon summan perusteella arvella tulleen uskoon näiden kolmen vuoden aikana?
  • Miksi Efeson vastakääntyneet kristityt tuhosivat taikakalunsa eivätkä esim. myyneet niitä torilla, vaikka sillä rahamäärällä olisi voitu rakentaa hieno kokouspaikka Tyrannoksen koulun sijaan (19)?

Kokoavat kysymykset

  • Mitä tekstimme kertoo meille Pyhän Hengen työstä?
  • Miten maailmanlähetys meni eteenpäin tässä tekstissä kerrottujen tapahtumien kautta?
  • Missä tässä tekstissä on evankeliumi?

Lopuksi: Efesonkin työkausi päättyi mellakkaan – kuinkas muuten! Kaupungin matkamuistokaupoissa oli näet myynnissä Artemiin temppelin hopeisia pienoismalleja. Niin moni epäjumalanpalvoja oli kuitenkin ehtinyt kääntyä kristityksi, että se alkoi jo vaikuttaa haitallisesti hopeaseppien elinkeinoon. Kaupunkia uhkasi taloudellinen lama. Hopeasepät osoittivat mieltään niin että näkyi ja kuului. Paavali pelastui hädin tuskin saamasta taas uutta selkäsaunaa. Sen jälkeen hän katsoi työnsä Efesossa loppuun suoritetuksi ja lähti tervehtimään rakkaita ystäviään Makedoniaan ja Kreikkaan.

Luukas ei ollut Efesossa mukana, ja korvasi koko kolmen vuoden työkauden yhdellä luvulla. Kertomatta jäi moni asia, joka kirjeistä selviää: Teidän on hyvä tietää, veljet, millaisessa kuolemanvaarassa me olimme Aasian maakunnassa. Jouduimme niin suunnattomiin ja ylivoimaisiin vaikeuksiin, ettemme enää uskoneet selviävämme hengissä , kertoi Paavali korinttilaisille (2. Kor. 1:8). Samaten hän paljasti taistelleensa petojen kanssa Efesossa (1. Kor. 15:32). Roomalaiskirjeessä apostoli lähetti terveisiä Andronikukselle ja Junialle, vankilatovereilleen (Room. 16:7). Hän oli siis ollut Efeson vankilassakin!

On monta hyvää syytä uskoa, että Filippiläiskirje on kirjoitettu juuri Efeson vankeuden aikana. Veljet, tahdon teidän tietävän, että se, mitä minulle on tapahtunut, onkin ollut eduksi evankeliumille. Koko henkivartiostolle ja kaikille muillekin on käynyt selväksi, että olen vangittuna Kristuksen tähden. Useimmat täkäläiset veljet ovat Herraan luottaen saaneet minun kahleistani lisää rohkeutta ja julistavat Herran sanaa entistä pelottomammin (Fil. 1:12-14).

Läksy: Luku 20

© www.raamattupiiri.fi