www.raamattupiiri.fi    

 Pelkkä teksti

3. APOSTOLIEN ENSIMMÄINEN IHME (luku 3)

Aluksi: Oli yhä menossa sama vuosi, jonka aikana Jeesus nousi taivaaseen (noin 30 jKr.). Jerusalemin alkuseurakunnan tila oli toistaiseksi ihanteellinen: oikeasta opista eli apostolien opetuksesta pidettiin kiinni. Uskoville oli kaikki oli yhteistä. He kokoontuivat joka päivä temppeliin ja koteihin viettämään ehtoollista. Ihmeitä ja tunnustekoja tapahtui, ja Jeesukseen uskovat olivat koko kansan suosiossa. Joka päivä heidän joukkoonsa liittyi uusiakin ihmisiä (2:42-47).

Tekstissämme esiintyvän ramman miehen nimeä emme tiedä, mutta hänen ikänsä kerrotaan: yli 40 vuotta (4:22). Koko ikänsä tämä mies oli ollut liikuntakyvytön. Hän oli nähnyt Jeesuksen kulkevan temppelin portista sisään ja ulos kolmen vuoden ajan – mutta aina hänen ohitseen.

3:1-20

1.
  • Kuvitelkaa sellaisen ihmisen elämää, joka ei tuohon maailmanaikaan voinut kävellä: millainen oli hänen lapsuutensa / nuoruutensa / miehuusikänsä (2)?
2.
  • Tekstimme mies uskoi Jumalaan kuten muutkin juutalaiset. Millaisia vaiheita hänen uskonsa oli ehkä läpikäynyt neljän vuosikymmenen aikana? Entä silloin, kun Jeesus vaikutti Israelissa?
  • Mitä luulette miehen tässä vaiheessa odottaneen elämältä ja Jumalalta?
3.
  • Miksi Pietari paransi miehen, joka ei sitä edes häneltä pyytänyt (3-6)?
  • Pietari nimittää parantumisihmeen yhteydessä Jeesusta sekä Kristukseksi että nasaretilaiseksi (6b). Mitä hän haluaa rammalle sillä sanoa (ks. myös 16)?
4.
  • Miksi parantunut rampa ei ylistänyt Pietaria, ei Pyhää Henkeä, eipä edes Jeesusta, vaan Jumalaa (8)?
  • Millainen vaikutus tällä ihmeellä oli muihin ihmisiin (8-11)?
5.
  • Milloin ja minkä kautta rampa tuli mielestäsi uskoon?
  • Mitkä kaksi puolta uskossa on – katso jaetta 16? (Mitä eroa on sillä, että joku uskoo ihmeeseen verrattuna siihen, että hän uskoisi Jeesuksen nimeen?)
6.
  • Mikä oli Pietarin saarnan pääasia (12-20)?
  • Miksi Pietari saarnasi kuulijoilleen ankaraa lakia (13-15)?
  • Vertaa Pietarin saarnaa meidän aikamme parantamiskokousten saarnoihin.
7.
  • Miksi Pietari ei maininnut mitään siitä, että hänkin oli kieltänyt Jeesuksen, vieläpä kolme kertaa (vrt. 14)?
  • Millä tavalla me itse kukin olemme syyllisiä Jeesuksen kuolemaan (15)?
8.
  • Kun parantunut mies katseli taakseen niitä yli 40 vuotta, jotka hän oli elänyt rampana, mitä hyvää hän nyt ehkä saattoi niissä nähdä?
  • Mieti, mitä sinun nykyinen kärsimyksesi on vaikuttanut Jumala-suhteeseesi?

Kokoavat kysymykset

  • Miten Pyhä Henki toimi tässä tilanteessa?
  • Missä tässä tekstissä on armon evankeliumi?
  • Miten tämä tapahtuma edisti maailmanlähetystä?

Lopuksi: Puheensa loppuosassa Pietari vielä osoittaa, että Jeesus on juuri se profeetta, jonka Mooses oli ennustanutkin tulevaksi. Itse asiassa kaikki profeetat olivat puhuneet juuri hänestä. Samoin Aabrahamille ja hänen jälkeläisilleen luvattu siunauksen lupaus oli täyttynyt Jeesuksessa. Siunaus oli tarkoitettu ennen muuta juutalaisille (jotka Pietaria kuuntelivat), mutta myös kaikille kansoille maan päällä (21-26).

Uuden tien kulkijoita oli helluntaina 3000 henkeä; tämän tapauksen jälkeen heidän lukumääränsä kohosi 5000:een (4:4). (Vertailun vuoksi mainittakoon, että fariseuksia uskotaan tuolloin olleen noin 6000 ja pappeja 8000 henkeä.) Pietari ja Johannes joutuivat ensimmäistä kertaa kuulusteltaviksi, mutta vapautettiin pian, koska ei oikein tiedetty, mistä heitä voitaisiin syyttää. Ylipappien oli nyt pakko myöntää, ettei Jeesus ja hänen oppinsa unohtuisikaan ihmisten mielistä niin helposti ja nopeasti, kuin he muutama kuukausi aikaisemmin olivat laskelmoineet. Opetuslapset, jotka silloin olivat käyttäytyneet pelkurimaisesti, olivatkin yhtäkkiä täynnä rohkeutta.

Pietaria ja Johannesta kiellettiin puhumasta Jeesuksen nimeen, mutta he kieltäytyivät lupaamasta mitään sellaista. Seurakunta tiesi olevansa vainojen kynnyksellä ja rukoili voimaa julistaa pelotta Jeesuksen sanaa (4:1-31).

Läksy: Luvut 4 ja 5.

© www.raamattupiiri.fi