www.raamattupiiri.fi    

 Pelkkä teksti

9. DAAVIDIN LANKEEMUS (2. Sam. 11)

Taustaa: Daavid oli nyt noin 50-vuotias mahtava kuningas. Batseba taas oli parikymppinen nuori rouva, jolle ei ollut ehtinyt syntyä lapsiakaan. Hänen miehensä Uria kuului Daavidin valiojoukkoihin. Hän ei ollut alkuperäinen israelilainen, mutta ilmeisesti jo hänen vanhempansa olivat olleet Herraan uskovia, koskapa he olivat antaneet pojalleen nimen ”Herra on valoni”. Uria oli mennyt upseeritoverinsa Eliamin tyttären kanssa naimisiin (2. Sam. 23:34,39). Vanhan käännöksen mukaan sotaan lähdettiin vuoden vaihteessa, mikä Israelissa ajoittuu lokakuuhun (jae 1). Silloin ei enää ollut niin kuuma kuin kesällä.

1-4. Tiedämme, että Uria oli kunnian mies ja rakasti vaimoaan syvästi (12:3). Meillä ei ole mitään syytä epäillä, etteikö Batseba olisi vastannut miehensä tunteisiin. Batseba ei tietenkään asunut yksin, vaan miehensä perheen kanssa. Vanhan käännöksen mukaan hän oli ”puhdistunut saastaisuudestaan”, eli hänen kuukautisensa olivat juuri loppuneet. Batseban piti odottaa pimeän tuloon asti, ennen kuin hän voi mennä peseytymään puutarhaansa. Luultavasti tuona yönä paistoi kuu. Muistamme, että Daavidilla oli haaremissaan kymmenen vaimoa, joiden luo hän olisi voinut mennä milloin tahansa.

  • Miksi juuri 50 vuotta on vaarallinen ikä miehelle?
  • Miettikää mahdollisia syitä, miksi Daavid ei nukkunut sängyssään, vaan käveli palatsinsa katolla.
  • Mikä osoittaa, ettei tässä ollut kysymys oikeasta rakastumisesta vaan pelkästä himosta?
  • Mitä Daavid tässä tilanteessa ajatteli Jumalan käskystä: Älä tee aviorikosta! (2. Moos. 20).
  • Miten Daavid olisi ehkä reagoinut, jos hän olisi voinut tuolla hetkellä nähdä tekonsa seuraukset?
  • Koko kansa kunnioitti kuningastaan uskovaisena ja Jumalalle kuuliaisena miehenä. Luuletteko, että Batseba silti aavisti pahaa, kun häntä tultiin hakemaan kuninkaanlinnaan myöhään illalla?
  • Koettakaa asettua Batseban asemaan tuon ajan yhteiskunnassa. Mitä vaihtoehtoja hänellä oli, kun häntä tultiin hakemaan kuninkaanlinnaan?
  • Miksi Batseba ei huutanut, purrut ja potkinut joutuessaan Daavidin sänkyyn? Vai tekikö hän niin? Perustelkaa vastauksenne.
  • Mitkä seikat tekevät Daavidin vastuun paljon suuremmaksi kuin Batseban?
  • Mitä luulette: lukiko Daavid tuona iltana tavanomaisen iltarukouksensa? Perustelkaa vastauksenne.
  • Miten me voisimme varjella itsemme lankeamasta syntiin kovan kiusauksen kohdatessa?

5-13. Huomatkaa, että aviorikoksesta Mooseksen laki langetti kuolemantuomion sekä miehelle että naiselle.

  • Miten luulette nuoren Batseban käyttäytyneen raskautensa alkuvaiheessa yhdessä asuvien sukulaistensa silmien edessä?
  • Mitä vaihtoehtoja Daavidilla oli toimia, kun hän kuuli Batseban olevan raskaana? Mitä seurauksia itse kustakin vaihtoehdosta olisi koitunut hänelle itselleen ja Batseballe?
  • Millaisen käsityksen saatte Uriasta aviomiehenä, ihmisenä ja sotilaana näiden jakeiden perusteella?
  • Miettikää eri syitä, miksi Uria kieltäytyi menemästä kotiinsa. (Miten todennäköistä mielestänne on, että Uria oli ehtinyt kuulla juoruja kuninkaasta ja vaimostaan?)
  • Mitä osoittaa ihmisestä, jos hän ei humalassakaan toimi vastoin periaatteitaan?
  • Mitä Batseba ehkä ajatteli siitä, ettei hänen miehensä tullut kotiin, vaikka oli Jerusalemissa käymässä?

14-25

  • Mikä Daavidin käytöksessä oli erityisen kieroa ja tuomittavaa?
  • Mitä nämä jakeet kertovat meille uskovankin ihmisen omastatunnosta?
  • Mitkä olivat Urian tunnelmat, kun hän palasi Jerusalemista sotatantereelle a) jos hän ei tiennyt vaimonsa raskaudesta, b) jos hän tiesi siitä?
  • Laskekaa, moniko ihminen suunnilleen tiesi tässä vaiheessa, mitä Daavidin ja Batseban välillä oli tapahtunut ja levitti juttua eteenpäin?
  • Mitä Daavidin a) kannattajat ja b) vastustajat hänestä nyt ajattelivat?
  • Voidaanko Daavidia mielestänne pitää uskovaisena tässä elämänsä vaiheessa? Perustelkaa kantanne.
  • Missä tässä luvussa on Jeesus?

Lopuksi: Daavid ei saanut kokea hetkenkään onnea ”uudesta rakkaudestaan”. Myöhemmin hän kuvasi tuon ajan tunnelmiaan näin: Niin kauan kuin minä vaikenin synnistäni, ruumiini riutui ja kuihtui. Päivät päästään minä huusin tuskassani. Öin ja päivin kätesi painoi minua raskaana. Minun elämänvoimani haihtui niin kuin kosteus kesän helteessä (Ps. 32:3-4).

© www.raamattupiiri.fi