www.raamattupiiri.fi
1. HERRA KUTSUU KAUPUNKILÄHETIN (2. Kun. 14:23-27 ja Joona 1:1-3)
Teksti (tulostettavaksi ja monistettavaksi):
23. Juudan kuninkaan Amasjan, Joasin pojan, viidentenätoista hallitusvuotena Israelin kuninkaaksi tuli Jerobeam, Joasin poika. Hän hallitsi Samarian kaupungissa neljäkymmentäyksi vuotta. 24. Jerobeam teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä. Hän ei luopunut yhdestäkään niistä synneistä, joilla Jerobeam, Nebatin poika, oli johdattanut Israelin synnintekoon. 25. Hän kuitenkin palautti Israelille raja-alueen Lebo-Hamatista Kuolleeseenmereen saakka. Näin kävi toteen se, minkä Herra, Israelin Jumala, oli puhunut Gat-Heferistä kotoisin olevan palvelijansa Joonan, Amittain pojan, suulla. 26. Herra oli nähnyt Israelin kurjaakin kurjemman tilan, sen, ettei ollut jäljellä ketään, ei ylhäistä eikä alhaista, josta olisi ollut maan pelastajaksi. 27. Mutta Herra ei vielä ollut ilmoittanut, että hän pyyhkii Israelin nimen pois taivaan alta, ja niin hän antoi Jerobeamin, Joasin pojan, pelastaa kansan. (2. Kun. 14:23-27).1. Joonalle, Amittain pojalle, tuli tämä Herran sana: 2. "Lähde Niniveen, tuohon suureen kaupunkiin, ja julista siellä, että minä, Herra, olen nähnyt sen pahuuden ja rankaisen sitä." 3. Mutta Joona päätti paeta Herraa ja matkustaa meren taakse Tarsisiin. Hän meni rannikolle Jafoon ja etsi satamasta laivan, joka oli lähdössä Tarsisiin. Maksettuaan matkansa hän astui laivaan päästäkseen meren yli pois Herran ulottuvilta. (Joona 1:1-3).
Taustaa Joonan kirjaan (vetäjä lukee tai selittää omin sanoin):
Ninive oli Assyrian viimeinen pääkaupunki. Se oli pyhitetty Ishtarille, seksin ja sodan jumalattarelle, jota palvottiin mm. käyttämällä hyväksi temppeliporttojen palveluksia.
Assyria-niminen valtakunta sijaitsi maailman kartalla yli tuhat vuotta. Sillä oli kaksi kukoistuskautta, joista jälkimmäinen ajoittui vuosien 900-612 välille eKr.. Jo satakunta vuotta ennen Joonan lähetysmatkaa olivat Assyrian kuninkaat käyneet julmia valloitussotia naapureitaan vastaan. Valloitetut kansat maksoivat Assyrialle veroja, tai vaihtoehtoisesti ne joutuivat orjuuteen. Myös Israelin kuninkaat olivat jo joutuneet maksamaan Assyrialle valtavia summia "suojelurahaa".
Jos katsomme tämän päivän karttaa, niin Niniven rauniot sijaitsevat lähellä Mosulia Irakissa. Rauniokummun alta on löytynyt kymmeniä tuhansia savitauluja piirtokirjoituksineen. Niistä käy ilmi assyrialaisten täydellinen piittaamattomuus ihmishengestä ja ihmisarvosta. Kuvauksissa on sadismin makua: silvottuja ruumiita, röykkiöittäin pääkalloja, valtavia joukkohautoja... Tällainen julmuus oli assyrialaisten mielestään oikeutettua, jos naapurikansat saatiin sen avulla pelotelluiksi Assur-jumalan vallan alle. Joona tajusi varmaan Assyrian uhkaavan oman kansansa itsenäisyyttä. Sitä hän tuskin aavisti, että sen kuninkaat tulisivat aikanaan pyyhkäisemään Pohjoisvaltio Israelin kokonaan pois maan päältä.
Katsokaa kartasta Niniven lisäksi seuraavat paikat: Joona oli kotoisin Pohjoisvaltio Israelista, tarkemmin sanottuna Gat Heferistä, joka sijaitsi nykyisen Nasaretin lähellä. Tarsis sijaitsi Etelä-Espanjassa, silloisen tunnetun maailman läntisessä ääripäässä. Jafo (Jaffa) oli se satamakaupunki, josta Joona nousi laivaan.
Valtakuntien jakaannuttua pohjoiseen Israeliin ja eteläiseen Juudaan 200 vuotta ennen Joonan aikaa oli Jerobeam I pystyttänyt epäjumalanalttarin Beteliin ja Daniin ja kieltänyt kansaltaan pyhiinvaellukset Jerusalemin temppeliin. Joonan kuningas Jerobeam II (793-753) jatkoi samoilla linjoilla (jae 24). Joona itse mainitsee kuitenkin temppelin kahteen kertaan (2:5,8).
2. Kun. 14:23-27
- Mitä Suomessa ehkä ajateltaisiin profeetasta, joka ennustaisi Karjalan takaisin saamista?
- Mitä tuosta profeetasta ajateltaisiin jälkikäteen, jos Karjala todella olisi saatu takaisin?
- Mitä hyvää, mitä huonoa sisältyi kuningas Jerobeam II:n pitkään hallitusaikaan pohjoisvaltio Israelissa?
- Mikä oli ehkä oikeiden uskovaisten tilanne tuollaisen kuninkaan hallitusaikana?
Joona 1:1-3
Ninive
- Miksi Herra ei käskenyt Joonan saarnata oman kansansa epäjumalanpalvelusta vastaan, vaan komensi hänet Niniveen?
- Miettikää eri syitä, miksi Herra halusi lähettää lähetyssaarnaajan nimenomaan imperialistisen suurvallan pääkaupunkiin?
- Mitä ajattelet sanomasta, jota Joonan piti Ninivessä julistaa (2)?
- Miksi Herra ei säikäyttänyt niniveläisiä jollakin muulla tavalla, esimerkiksi lähettämällä vihollisen sotajoukkoa sen porteille?
- Miksi oli äärimmäisen epätodennäköistä, että niniveläiset suostuisivat kuuntelemaan Joonan saarnaa?
- Miettikää, mitä Herra tahtoi tämän lähetysmatkan avulla saada aikaan lähetin kotimaassa ja lähetin omassa elämässä?
Pako
- Miksi Joona pakeni Herralta saamaansa tehtävää, koettakaa löytää mahdollisimman monta eri syytä.
- Katsokaa kartalta, montako kilometriä Gat Heferistä oli Niniveen ja Tarsiiseen. Kumpi oli kauempana?
- Luuliko Joona mielestänne ihan vakavissaan pääsevänsä Jumalaa pakoon? Jos luuli, niin millä perusteella?
- Mitä tarkoittaa vanhan käännöksen sanonta jakeessa 3: "pois Herran kasvojen edestä"?
- Arvioikaa meidän valuutassamme, paljonko matka "maan ääriin" maksoi (3)?
- Mitä Joona ehkä sanoi perheelleen lähtiessään Tarsiiseen?
- Milloin Joona arveli mahdollisesti pääsevänsä takaisin kotiinsa?
Sovellutus
- Millaiseen tehtävään ja millä tavalla Herra on sinut kutsunut?
- Keitä ovat ne sinun niniveläisesi, joille sinun pitäisi julistaa Herran sanaa?
- Millä eri tavoilla uskovat ihmiset meidän päivinämme koettavat paeta Herran kasvojen edestä tai omasta tehtävästään?
- Jos olet joskus koettanut paeta pois Herran kasvojen edestä, niin missä tilanteessa se tapahtui?
Lopuksi: Joona on lähetyssaarnaajana Jeesuksen ennakkokuva, mutta myös hänen vastakohtansa. Päinvastoin kuin Joona, Jeesus läksi vapaehtoisesti tänne maan päälle, vaikka tiesi hyvin, miten se matka tulisi päättymään. Jeesus on lähettänyt sanansaattajansa myös meidän kaupunkeihimme ja meidän luoksemme jo ennen kuin edes osasimme häntä etsiä. Niin paljon hän meitä, meidän kansaamme ja meidän kaupunkejamme rakastaa.
© www.raamattupiiri.fi