www.raamattupiiri.fi    

25. KÄSKYNHALTIJAN MURHA (luvut 40-41)

Taustaa: Tarina Jeremian vapauttamisesta kerrotaan tässä uudelleen (40:1-6). Henkikaartin päällikkö Nebusaradan on Nebukadnessarin vävy ja tuleva Babylonian kuningas (Evil-Merodakin jälkeen). Nebusaradan esittää Jeremialle milteipä uskontunnuksen: Herra, sinun Jumalasi, on tämän hävityksen saanut aikaan, emme me. Se on syntienne rangaistusta. Sinä olit oikeassa. Herra puhui sinun kauttasi.

Miehitetyn Juudaan käskynhaltijaksi nimitetty Gedalja on Safanin perhettä, siis paljasjalkainen juutalainen. Isä Ahikam oli ollut Jeremian suojelija Jojakimin vainon aikaan 20 vuotta aikaisemmin. Isoisä Safan oli taas ollut mukana Josian uskonpuhdistuksessa 40 vuotta aikaisemmin. Ehkä Gedalja oli ollut Babyloniassa toisesta pakkosiirrosta lähtien (jollei jo ensimmäisestäkin), tai sitten hän oli loikannut sinne piirityksen kestäessä. Joka tapauksessa on ilmeistä, että Nebukadnessar luottaa Gedaljaan ja Gedalja luottaa Nebukadnessariin.

Gedalja koetti saada maaseudulla piileskelevät entiset sotilasjuntan jäsenet, nykyiset sissipäälliköt, puolelleen. Muutamat heistä eivät voineet antaa Gedaljalle anteeksi hänen "maanpetturuuttaan". Huomattavin heistä oli Ismael, Netanjan poika, entisen kuninkaan sukulainen. Hän meni naapurimaahan Ammoniin ja alkoi hautoa kostoa, ehkä jopa suunnitella Babylonian valloitusta!!! Jotkut ihmiset kun eivät helpolla luovuta...

Pakolaiset palasivat ympäröivistä kansoista uuteen pääkaupunkiin Mispaan. Nebukadnessar ei harjoittanut poltetun maan politiikkaan. Kaupungit tosin oli hävitetty, mutta maaseutu jätettiin rauhaan. Viiniköynnöksiä ei katkottu eikä kaivoja täytetty. Köyhät ja (entiset) orjat pantiin töihin. Myös upseerit pääsivät peltotöihin, jos vain halusivat. Sato oli hyvä. Elämä alkoi pikkuhiljaa palautua normaaliin.

Raamattupiiri: 40:7-41:9

Tarina jatkuu... Mispassa olleet juutalaiset joutuivat nyt sissipäällikkö Ismaelin vangeiksi, Jeremia ja Baruk heidän joukossaan. Ismael aikoi viedä heidät mukanaan Ammoniin. Toinen Juudan entisen armeijan upseeri Johanan ajoi Ismaelia takaa takaa ja vapautti vangit. Mutta Johanankaan ei ollut milloinkaan ollut harjoitellut Jumalaan uskomista. Hän pelkäsi kouristuksenomaisesti babylonialaisten kostoa.

© www.raamattupiiri.fi