www.raamattupiiri.fi    

14. JUHLALLINEN LUPAUS, KAUPUNKIEN ASUTTAMINEN (Neh. 10-11, Ilm. 21)

Aluksi: Suuressa synnintunnustuksessa oli lueteltu Israelin lankeemukset autiomaavaelluksesta lähtien. Paluumuuttajat tajusivat, ettei niin voisi jatkua. Siksi he lupasivat ”valalla vannoen elää Jumalan lain mukaan” (30a). Luvussa 10 luetellaan lupauksen allekirjoittajien nimet.

Jakeet 1-14, joista luetaan 1-3 ja 9-11. Jakeissa mainitaan 22 papin ja 17 leeviläisen nimi.

Jakeet 15-28, joista luetaan vain 15-16. Näissä jakeissa esiintyy 44 kansan päämiehen nimet.

Jakeet 29-30

Jakeet 31-32. Esra oli lähettänyt pakanavaimot omiin kyliinsä pari vuosikymmentä aikaisemmin.

Jakeet 33-34

Jakeet 35-38. Monta kertaa Israelin historian aikana maallistuminen oli lähtenyt liikkeelle siitä, ettei leeviläisille ja papeille ollut maksettu palkkaa.

Jakeet 39-40. Meidän aikanamme temppeli on Kristuksen ruumis eli kristillinen kirkko.

Jakeet 11:1-3. Jerusalemia nimitetään tässä pyhäksi kaupungiksi, mikä on harvinaista Raamatun historiallisissa kirjoissa.

Jakeet 11:4-24 hypätään yli. Niissä luetellaan Jerusalemissa asuvia Juudan ja Benjaminin sukujen perheitä, pappeja ja leeviläisiä.

Jakeista 11:25-36 luetaan vain 25 ja 31. Tässä jaksossa luetellaan Juudan ja Benjaminin kaupunkeja, joihin paluumuuttajat palasivat.

Ilm. 21:1-4. Jumalan kansan päämäärä on sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa Luvattu Maa. Kristittyjen kohdalla se tarkoittaa uutta taivasta ja uutta maata.

Lopuksi: Herra oli luvannut Jesajan kautta jo 400 vuotta ennen Nehemian aikaa: ”Minä olen se, joka Jerusalemille sanon: ’Sinussa asuttakoon!’ ja Juudan kaupungeille: ’Teidät rakennettakoon!’ Sen rauniot minä kohotan.” (Jes. 44:26*). Nyt Herra oli täyttänyt lupauksensa. Jerusalem oli itsessään paha kaupunki, joka tappoi profeettansa, mutta se oli pyhä siksi, että itse Jumala tuli sinne lunastamaan kansaansa synnin, kuoleman ja paholaisen vallasta.

© www.raamattupiiri.fi