www.raamattupiiri.fi    

42. SAULIN JÄLKELÄISTEN SURMA — DAAVIDIN SANKAREITA (2. Samuel 21:1-17 ja 23:8-17)

Taustaa: Joosua oli vannonut Herran nimeen, että gibeonilaiset saisivat jäädä asumaan Israelin kansan keskuuteen (Joos. 9). Saul oli kuitenkin anastanut heidän kaupunkinsa ja surmannut heitä, mistä oli syntynyt kansallinen verivelka. Mooseksen lain mukaan viaton veri vaikuttaa ilmastoon, jollei sitä makseta samassa valuutassa takaisin (4. Moos. 35:33). Nälänhätää, joka johtui ilmeisesti sateiden puutteesta, oli kestänyt jo kolme vuotta. Nyt gibeonilaiset piti saada peruuttamaan kirouksensa ja siunaamaan Israelia.

Jakeet 21:1-2

Jakeet 21:2-6. Jae 6 luetaan molemmista käännöksistä.

Jakeet 21:7-10. Mahdollisesti gibealaiset aikoivat jättää uhrit paaluihin hautaamatta heitä. Ohranleikkuun ensimmäiset päivät osuivat huhtikuuhun ja syyssateet tulivat normaalisti lokakuussa. Rispa, Saulin sivuvaimo, oleskeli siis vuorella puoli vuotta. Merab oli Saulin vanhempi tytär.

Jakeet 21:11-14. Saulin ja Jonatanin päättömät ruumiit oli haudattu noin 20 vuotta aikaisemmin Jordanin taakse Gileadin Jabesiin. Seitsemän miehen kuolema tapahtui vuorella Saulin hallituskaupungin Gibean lähellä (6). Paikkakuntien väliä on linnuntietä lähes 80 km.

Jakeet 21:15-17. Tämän luvun episodeja ei kerrota meille aikajärjestyksessä. Kyseisen taistelun tapahtuessa Daavid oli ehkä noin viisikymppinen. Rafan jälkeläiset olivat jättiläisiä, joita asui vielä filistealaisten keskuudessa. Jisbi-Benobin peitsi painoi 300 sekeliä eli vajaat 5 kg.

Jakeet 23:8-12. Seuraava Daavidin soturien luettelo on peräisin hänen sissivuosiltaan.

Jakeet 23:13-17. Katsokaa tilannetta kartalta ja lukekaa jae 16 molemmista käännöksistä. Ilmeisesti tässä puhutaan kolmesta äskeisestä sankarista. Adullamin ja Beetlehemin väliä on viitisentoista kilometriä.

Lopuksi: Taivaallinen Isä joutui kärsimään samat tuskat kuin Rispa: hänenkin Poikansa "lävistettiin paaluihin". Syy oli se, että koko maailman verivelka piti saada maksetuksi Myös Daavidin velka ja meidän velkamme.

© www.raamattupiiri.fi