www.raamattupiiri.fi    

15. DAAVIDIN JA ABSALOMIN SOVINTO (2. Sam. 14)

Taustaa: Edellinen luku päättyi näin: Aikaa myöten Daavidin suru Amnonin kuoleman vuoksi tasaantui ja hän alkoi leppyä Absalomille. Ongelma oli vain se, että Amnonin murha olisi pitänyt rangaista, ja Mooseksen laki määräsi siitä kuolemantuomion. Kuninkaan olisi pitänyt toimia Israelin ylimpänä tuomarina.

1-10. Daavidille syntyi yhteensä 17 poikaa, joista tässä vaiheessa oli kuollut kolme (Sammua, Kilab ja Amnon. Ks. aakkosellinen nimiluettelo.) Pari nuorinta saattoi olla vielä syntymättäkin. Poikia oli siis hovissa toistakymmentä ja tyttäret päälle. Vaimojakin oli heitäkin yli kymmenen ja sivuvaimot päälle.

11-24

25-33. Koska yksi sekeli kuninkaan painoa vastasi 13 grammaa, niin 200 sekeliä vastasi 2,6 kiloa. Tämän täytyy tarkoittaa, että hiukset oli käsitelty rasvalla, tai niihin oli lisätty koristeita, jotka tekivät ne erityisen painaviksi.

Lopuksi: Tällaisesta suvusta syntyi siis maailman Vapahtaja. Jumala ei kuitenkaan peruuttanut Daavidille antamaansa lupausta, vaikka näki sekä isän heikkouden että poikien jumalattomuuden. Sitä tarkoittaa Jumalan liittouskollisuus. Mutta vaikka jotkut ovatkin olleet epäuskoisia, ei kai heidän epäuskonsa tee Jumalan uskollisuutta tyhjäksi (Room. 3:3)?

© www.raamattupiiri.fi