www.raamattupiiri.fi    

2. KAKSI KUNINGASTA (2. Sam. 2)

Taustaa: Itse vanha Samuel oli voidellut Daavidin kuninkaaksi salaa 15 vuotta aikaisemmin. Emme tiedä, milloin tämä asia oli tullut yleiseen tietoisuuteen. Daavid kuului Juudan heimoon. Hän oli oleskellut sen alueella koko ikänsä, lukuun ottamatta paria viimeistä vuotta, jotka hän oli asunut filistealaisten parissa. Katsokaa kartalta Hebron, patriarkkojen kaupunki, joka sijaitsi Juudan alueella.

1-7. Herralta voitiin kysyä neuvoa ylimmäisen papin vaatetukseen kuuluvien urim ja tummim -kivien avulla. Sama vastaus piti saada useampaan kertaan, ennen kuin sen katsottiin tulevan Herralta.

8-11. Saulin kolme poikaa olivat kuolleet sodassa, mutta nuorin, Isboset, oli vielä jäljellä. Abner oli Saulin serkku ja sotapäällikkö, joka ryhtyi nyt tukemaan tätä poikaa. Jae 9 osoittaa, että Isboset hallitsi vain Jordanin molempia rantoja; muu Israel oli filistealaisten miehittämä. Siksi pääkaupunkikin oli siirretty Saulin Gibeasta Jordanin taakse Mahanaimiin. Ks. karttaa.

12-16. Abner oli johtanut Saulin valiojoukkoja, Joab taas oli ollut tärkeä mies Daavidin sissiarmeijassa. Gibeon oli uhrikukkula, jonka päällä seisoi vielä vanha Mooseksen aikainen ilmestysmaja. Ks. karttaa.

17-23. Seruja oli Daavidin isosisko. Heillä oli sama äiti, mutta eri isä. Joab, Abisai ja Asael olivat Serujan poikia. He olivat suunnilleen samanikäisiä kuin enonsa Daavid ja olivat kuuluneet jo tämän sissiarmeijaan.

24-32

Lopuksi: Voideltu kuuluu hepreaksi "messias". Daavid oli Herran voideltu ja niin oli myös Jeesus, hänen poikansa 30. polvessa. Silti moni vastusti heidän kuninkuuttaan. Jumalan suunnitelmaa ei kukaan voinut kuitenkaan pitkän päälle estää toteutumasta. Daavid ei etsinyt valtakuntaa, vaan valtakunta etsi Daavidia – ja niin se etsi Jeesustakin.

© www.raamattupiiri.fi