www.raamattupiiri.fi    

28. UHRILAKI JA SEN MERKITYS (3. Mooses 1:1-9 ja Heprealaiskirje 10:1-7)

Taustaa: Sanat "uhri" ja "uhrata" löytyvät Raamatusta 1051 kertaa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että sanoja "rakkaus" ja "rakastaa" löytyy puolta vähemmän, 485 kertaa. Jo Abel, Nooa ja patriarkat olivat uhranneet polttouhreja, mutta heillä ei ollut vielä yksityiskohtaisia uhrilakeja. 3. Mooseksen kirjassa esitellään viidenlaisia uhreja: poltto-, synti-, hyvitys- (eli vika-) uhreja, jotka liittyvät syntien anteeksisaamiseen ja uskonnollisen saastaisuuden poistamiseen. Sen lisäksi oli ruoka- ja yhteysuhreja, joista osa poltettiin, osa syötiin yhdessä. Ilmestysmajassa uhrattiin joka päivä aamu- ja iltauhri. Pääsiäislammas piti jokaisen perheen uhrata kerran vuodessa. Kaikki muut uhrit olivat yksityiselle ihmiselle vapaehtoisia.

Alustava kysymys

Jakeet 3. Moos. 1:1-2. Pyhäkköteltta oli Jumalan kohtaamisen paikka, mutta Jumalaa kohtaamaan ei kukaan voinut tulla ilman uhria. Rikkaat uhrasivat naudan, tavallinen kansa lampaan tai vuohen ja köyhä kansa kaksi kyyhkystä.

Jakeet 3-4. Uhrin oli määrä saada aikaan sovitus (=sovinto) Jumalan ja ihmisen välillä. Se tarkoitti, että uhraaja sai syntinsä anteeksi ja Jumalan viha poistui hänen päältään. Sana sovitus tai sovittaa löytyy Raamatusta sata kertaa, puolet noista kerroista 3. Mooseksen kirjasta.

Jakeet 5-9

Jakeet Hepr. 10:4-7

Jakeet Hepr. 10: 14, 18

Lopuksi: Pyhä Jumala ei voi olla syntisen ihmisen kanssa yhteydessä ilman uhriveren tuottamaa sovitusta. Sen tähden uhriveri kulkee punaisena lankana Raamatun läpi alkaen Adamin ja Eevan nahkavaatteista, joiden tekemiseksi Jumalan oli tapettava eläimiä. Teema huipentuu Jeesuksen ristiin ja päättyy Ilmestyskirjaan, jossa lauletaan: "Karitsa, joka on teurastettu, on arvollinen saamaan voiman ja rikkauden ja viisauden ja väkevyyden ja kunnian ja kirkkauden ja ylistyksen." (Ilm. 5:12.)

© www.raamattupiiri.fi