www.raamattupiiri.fi
24. MOOSES JA JUMALAN KASVOT (2. Mooses 33)
Taustaa: Tämä tapahtui sen jälkeen, kun Herra oli päättänyt hävittää koko Israelin kansan kultaisen sonnin tähden. Mooseksen esirukous oli saanut hänet muuttamaan mielensä. Enkeli oli näyttäytynyt patriarkoille, ja Mooseskin oli kohdannut hänet sekä palavassa pensaassa (2. Moos. 3) että kansaa johtaneessa pilvipatsaassa (2. Moos. 14). Jos Herra ei kulkisi kansansa kanssa, se tarkoittaisi sitä, ettei ilmestysmajaa rakennettaisi. Ainakaan siihen ei tehtäisi mitään arkkua eli Herran valtaistuinta.
Jakeet 1-3
- Mitä hyviä ja mitä huonoja uutisia nämä Herran sanat sisälsivät?
- Mitä ajattelette syystä, miksi Herra ei katsonut voivansa kulkea enää kansansa mukana?
Jakeet 4-6. Koruja käyttivät tuossa kulttuurissa sekä miehet että naiset muulloin paitsi ei suruaikana.
- Mitä kansa ehkä tässä vaiheessa ajatteli kultaisen sonnin valamisesta ja siihen uhraamistaan koruista?
- Mikä tekee joistakin koruista luopumisesta meille todella vaikeaksi?
- Mikä merkitys koruista luopumisella oli Israelin kansalle?
Jakeet 7-11. Tähän asti Mooses oli kohdannut Herran vuorella. Nyt leirin ulkopuolelle oli pystytetty väliaikainen telttamaja. Kun varsinainen pyhäkköteltta valmistui, se seisoi keskellä leiriä.
- Mikä oli tämän teltan käyttötarkoitus?
- Katsokaa tarkkaan, miten kansa reagoi Moosekseen ja hänen telttaansa? Mistä kansan käytös on osoituksena?
- Mihin Herra tarvitsi pilveä puhuessaan Mooseksen kanssa?
- Mitä toisen osapuolen kasvojen näkeminen merkitsee kommunikaatiotapahtumassa?
- Mitä tarkoittaa, että Herra puhui Moosekselle kasvoista kasvoihin? Verratkaa jakeita 11 ja 20.
- Verratkaa meidän kommunikaatiotamme Jumalan kanssa Mooseksen kommunikaatioon hänen kanssaan?
- Mikä voisi olla syynä siihen, ettei Joosua poistunut ollenkaan väliaikaisen pyhäkköteltan läheisyydestä? Hänhän ei ollut edes leeviläinen.
Jakeet 12-13. Mooses koetti houkutella Herraa peruuttamaan päätöksensä ja kulkemaan kansansa kanssa luvattuun maahan eli "levon maahan".
- Herra oli jo ilmoittanut, että Aaron on Mooseksen apuna matkalla. Miksi Mooses tivasi vielä tätä asiaa?
- Luetaan jae 13 molemmista käännöksistä. Mooseshan tiesi jo, minne hän oli viemässä kansaa (2-3). Mitä suunnitelmaa hän tässä Herralta kyselee?
- Mitä tarkoittaa, että Jumala tunsi Mooseksen (12) ja Mooses tunsi Jumalan (13)? (Mitä nämä jakeet opettavat meille Jumalan tuntemisesta?)
Jakeet 14-17. Heprean sana "kasvot" voi tarkoittaa myös "läsnäoloa".
- Luetaan jae 14 vanhasta käännöksestä. Alkukielessä esiintyy todellakin kasvoja merkitsevä sana. Mitä Herra oikein kysyi Moosekselta?
- Miksi Moosekselle ei riittänyt se, että enkeli johdattaisi heidät perille luvattuun maahan, vaikka lopputulos olisi ollut ihan sama?
- Mistä syystä Herra antoi Moosekselle periksi? Huomatkaa taas tuntea-verbi.
- Miten Mooses oli Jeesuksen ennakkokuva näissä jakeissa?
- Millä edellytyksellä Herra voi vastata meidänkin rukouksiimme jakeella 17? (Millä perusteella Herra on mieltynyt meihin ihan samalla tavalla kuin hän oli mieltynyt Moosekseen?)
Jakeet 18-20. Heprean sana kabod voidaan kääntää suomeksi "kunnia" tai "kirkkaus".
- Mooses oli nähnyt Jumalan kirkkauden sekä vuorella että pilvessä monta kertaa. Mitä hän vielä tahtoi nähdä?
- Mitä ajattelette vastauksesta, jonka Herra antoi Mooseksen pyyntöön? (Mitä jakeen 19 loppu tarkoittaa tässä yhteydessä?)
- Miksi kukaan ei voinut nähdä Jumalan kasvoja vanhan liiton aikana kuolematta?
Jakeet 21-23
- Mitä Mooses näki ja mitä hän ei nähnyt näiden jakeiden mukaan?
- Miksi kirkkauden näkemiseen piti liittyä Jumalan nimen kuuleminen?
- Miksi Mooses sai nähdä Herran vain luolasta käsin ja takaapäin?
- Mitä Moosekselle merkitsi, että hän sai nähdä Jumalan kirkkauden juuri tässä tilanteessa? Miten se auttoi häntä hänen tehtävässään?
- Missä me uuden liiton uskovat voimme nähdä Jumalan kirkkauden?
Kokoavat kysymykset
- Mitä ajattelette siitä, että Jumala vastasi 1400 vuoden viiveellä Mooseksen rukoukseen jakeessa 18? Siis kirkastusvuorella.
- Miksi Jeesuksen kasvoja voi kuka tahansa syntinen katsella kuolematta? Niitä voi jopa lyödä ja niille voi sylkeä kuolematta.
Lopuksi: Herra tiesi, että joutuisi tuhoamaan syntisen kansansa matkalla, jos kulkisi heidän mukanaan. Siihen tarvittiin uhrilaitosta, ettei hänen tarvitsisi niin tehdä. Uhrieläinten piti kuolla syntisten ihmisten sijaisena. Uhrit olivat kuin ukkosenjohdattimia, jotka johdattivat Jumalan vihan pois kansan päältä. Varsinainen ukkosenjohdatin oli sitten Jeesus, Jumalan Karitsa, joka kantoi harteillaan koko maailman synnin. Puhumme uhreista enemmän myöhemmin.
© www.raamattupiiri.fi