www.raamattupiiri.fi
10. SAUL KUNINKAANA (1. Samuel 11 ja 14:47-52)
Aluksi: Viimeksi keskustelimme siitä, miten Saul valittiin kuninkaaksi ensin salaa, sitten julkisesti. Uuden käännöksen mukaan tämän luvun tapahtumat tapahtuivat vain kuukausi arvanheiton jälkeen. Gileadin Jabes sijaitsi Jordanin itäpuolella. (Ks. karttaa.) Sen asukkaat kuuluivat Manassen heimoon. Ammonilaiset olivat Lootin jälkeläisiä ja siis Israelin sukulaiskansa. Hekin asuivat Jordanin itäpuolella ja olivat aikaisemmin hyökkäilleet israelilaisten kimppuun. (Tuom. 3 10 ja 11). Yksi tuomareista, Jefta, oli ollut gileadilainen.
Jakeet 1-3. Silmän puhkaiseminen tarkoitti ainakin sitä, ettei ko. henkilö enää pystynyt ampumaan nuolella eikä siis voinut toimia sotilaana.
- Miettikää, miten Jordanin takana (itäpuolella) asuminen erosi Jordanin länsipuolella asumisesta?
- Mitä jae 1b osoittaa Gileadin Jabesin tilanteesta? (Miksi manasselaiset eivät taistelleet, vaan ehdottivat vihollispäällikölle liiton solmimista?)
- Mihin muuhun Nahas pyrki ehdollaan paitsi tekemään Jabesin miehistä taistelukelvottomia?
- Mitä se osoittaa, että Nahas suostui antamaan Jabesin miehille viikon armonaikaa?
- Mitä luulette, luottivatko Jabesin miehet veljiensä tulevan apuun Jordanin länsipuolelta? Perustelkaa vastauksenne.
Jakeet 4-7. Saul oli siis benjaminilainen. Saulin kaupunki Gibea sijaitsi Benjaminin vuoristossa vajaat 10 km Jerusalemista pohjoiseen. Jabesin ja Gibean välinen matka oli linnuntietä 70 km pohjois-etelä suunnassa. (Ks. karttaa.)
- Mistä benjaminilaisten itku tässä tilanteessa kertoo? (Mikseivät gibealaiset suunnitelleet auttamismatkaa Jabesiin?)
- Mitä mielestänne osoittaa Saulista, että hän jatkoi maanviljelystöitä isänsä pelloilla vielä kuninkaaksi tultuaankin?
- Mitä Saulille tapahtui jakeissa 6-7? (Miten Pyhä Henki toimi Saulin kohdalla?)
- Mitä se osoittaa, että Samuelkin päätti lähteä mukaan sotaan?
- Mikä sai kansan pyhän pelon valtaan? (Mikä oli häränkappaleiden viesti?)
- Miten Pyhä Henki puolustaa Jumalan kansaa meidän päivinämme?
Jakeet 8-11. Besek sijaitsi Jordanin laakson länsipuolella, samalla kohtaa kuin Gileadin Jabes sen itäpuolella. Välimatkaa oli 25 km. (Ks. karttaa.) Huomatkaa, että kaikki heimot läksivät yhdessä sotaan ensimmäistä kertaa sitten Joosuan päivien. Sotajoukko oli monta kertaa suurempi kuin tuomarien ajan sodissa.
- Mitä erikoista oli viestissä, jonka Saul lähetti Gileadin Jabesiin? (Mistä Saul voi tietää, mihin aikaan päivästä voitto saataisiin?)
- Miksi Jabesin miehet valehtelivat Nahasille antautumisestaan? (Mitä antautumisen lupaus sai ammonilaisissa aikaan?)
- Jae 11 uudessa käännöksessä näyttää sanovan, että kyseessä oli kello kuudelta päättyvä viimeinen yövartio. Vanhan käännöksen mukaan kyseessä oli kuudelta alkava aamuvartio. Miten taistelu oikein tapahtui ja montako tuntia se kesti?
- Mitä nämä jakeet kertovat meille Saulista sotapäällikkönä ja kuninkaana?
- Millä tavalla tämä sota muutti israelilaisten käsitystä itsestään?
Jakeet 12-13. (Vrt. 10:27)
- Mitä ajattelette kansan sanoista jakeessa 12? (Mitä ne osoittavat kansan suhteesta uuteen kuninkaaseen?)
- Mitä Saulin vastaus jakeessa 13 osoittaa hänen luonteestaan? Entä hänen uskostaan? (Miten Saul voi suhtautua pahanpuhujiin noin jalomielisesti? Miksei hän halunnut kostaa, vaikka olisi voinut sen nyt tehdä?)
- Mitkä olivat ehkä Samuelin tunnelmat tuona voiton päivänä?
Jakeet 14-15. Gilgal sijaitsi itään Jerikosta ja oli tärkeä paikka Israelin historiassa. Sinne oli pystytetty 12 muistokiveä Joosuan aikaan, siellä oli vietetty ensimmäistä pääsiäistä luvattuun maahan saapumisen jälkeen (Joos. 4:19-). Ks. karttaa!
- Miksi Samuel ehdotti kuninkuuden uudistamista, vaikka Saul oli jo voideltu yksityisesti kuninkaaksi ja arpa oli langennut häneen kaiken kansan edessä?
- Miten tämä juhla erosi arpomistilanteesta, vrt. 10:24-25?
- Mistä tuossa juhlassa iloittiin?
- Mikä oli Herran, kuninkaan, kansan ja profeetan suhde toisiinsa kuninkuuden astuttua voimaan (15)?
Jakeet 14:47-48, 52. Saul hallitsi Israelia noin 40 vuotta. Hänen hovinsa on kaivettu esiin Gibeasta. Näyttää siltä kuin hän olisi elänyt melko vaatimattomasti.
- Miten israelilaisten elämä muuttui Saulin tultua kuninkaaksi?
- Mitä uusia puolia Saulin kyvyistä sotapäällikkönä paljastuu näistä jakeista?
Jakeet 14:49-51. Saulin lapset, jotka mainitaan jakeessa 49, ovat kaikki syntyneet samasta vaimosta.
- Naapurimaiden kuninkailla oli monta vaimoa. Mitä se osoittaa Saulista, että hänellä oli vain yksi?
- Saulin lapsia ei kritisoida Samuelin kirjoissa, päinvastoin, Jonatan kehutaan maasta taivaaseen. Miettikää, miten Saul voi onnistua siinä, missä sekä Eeli että Samuel olivat epäonnistuneet: lastenkasvatuksessa?
Saul uskonpuhdistajana. "Saul oli poistanut maasta henkien manaajat ja enteiden selittäjät" (1. Sam. 28:3b).
- Mitkä eri seikat vaikuttivat siihen, että Saulista tuli uskonpuhdistaja?
Kokoava kysymys
- Missä tässä luvussa on Jeesus?
Lopuksi: Kun Jeesus valitsi Juudaksen opetuslapsekseen, hän ei valinnut tätä pettäjäkseen, vaan seuraajakseen. Myös Saulin valinta oli vakavaksi tarkoitettu, ja ensimmäiset vuosikymmenet hän olikin Jumalan tahdon mukainen kuningas. Samaten Saul oli Jeesuksen ennakkokuva kansansa vapauttajana.
© www.raamattupiiri.fi