www.raamattupiiri.fi    

5. ISRAEL MENETTÄÄ ARMONVÄLINEENSÄ (1. Samuel 4:1-5:9)

Aluksi: Edellisellä kerralla näimme, miten papit polkivat jalkoihinsa Herran uhrin. Tässä luvussa kuvataan Herran rankaisutoimenpiteitä. Filistealaiset ilmestyivät Välimeren rannikolle toisen vuosituhannen loppupuolella eKr., siis juuri Tuomarien aikaan. He perustivat rannikkokaistaleelle viisi kaupunkivaltiota (Gazan, Askelonin, Asdodin, Ekronin ja Gatin) ja koettivat valloittaa koko ajan israelilaisilta lisää maata. Nimi "Palestiina" tulee nimestä "Filistea".

Jakeet 4:1-4.

Jakeet 5-10. Heprean kielessä Jumalasta käytetään nimeä "elohim". Se on oikeastaan kieliopillinen monikkomuoto, viittaa ehkä pyhään kolminaisuuteen. Vanha käännös käyttää jakeissa 7-8 yksikkömuotoa, uusi monikkomuotoa.

Jae 11. Liiton arkku oli Israelin armonväline, Herran valtaistuin kansansa keskellä ja syntien sovituksen paikka. Huomatkaa, ettei kukaan saanut kukaan koskea arkkuun kuolemanrangaistuksen uhalla. Autiomaassa sitä oli kannettu korennoilla.

Jakeet 12-18. Katsokaa kartalta Afekin sijainti: 35 km Silosta luoteeseen vuoriston takana.

Jakeet 19-22. Pinahasilla oli jo poika nimeltä Ahitub (14:3). Herran kirkkaus ja kunnia ovat hepreaksi sama sana "kabod". Ikabod tarkoittaa "ei kunniaa, ei kirkkautta". Nyt Israelissa ei siis ollut arkkua, ei kirkkautta eikä ainuttakaan aikuista pappia.

Jakeet 5:1-6. Dagon oli tärkeä hedelmällisyyden jumala, jota oli palvottu Lähi-idässä tuolloin jo toista tuhatta vuotta. Häntä pidettiin auran keksijänä ja Baal-jumalan isänä.

Jakeet 7-9. Arkku oli filistealaisten hallussa 7 kuukautta, ehkä pari kuukautta kussakin kolmessa kaupungissa.

Kokoavat kysymykset

Lopuksi: Koko Israelin uskonelämä oli nyt vaakalaudalla. Herran kohtaamispaikka oli menetetty. Suurta sovituspäivää ei voitu enää viettää. Aikuisia pappeja ei ollut. Tilanne oli sama, kuin että meillä Suomessa armonvälineet olisi julistettu pannaan. Silti Herra jatkoi suunnitelmansa toteuttamista kansansa keskuudessa Samuelin kautta. Samalla tavalla Herra johtaa yhä kansaansa luopumuksen keskellä niin, etteivät tuonelan portit sitä voita.

© www.raamattupiiri.fi