www.raamattupiiri.fi
5. ISRAEL MENETTÄÄ ARMONVÄLINEENSÄ (1. Samuel 4:1-5:9)
Aluksi: Edellisellä kerralla näimme, miten papit polkivat jalkoihinsa Herran uhrin. Tässä luvussa kuvataan Herran rankaisutoimenpiteitä. Filistealaiset ilmestyivät Välimeren rannikolle toisen vuosituhannen loppupuolella eKr., siis juuri Tuomarien aikaan. He perustivat rannikkokaistaleelle viisi kaupunkivaltiota (Gazan, Askelonin, Asdodin, Ekronin ja Gatin) ja koettivat valloittaa koko ajan israelilaisilta lisää maata. Nimi "Palestiina" tulee nimestä "Filistea".
Jakeet 4:1-4.
- Mikä saattoi olla israelilaisten motiivi, kun he hyökkäsivät filistealaisten kimppuun?
- Miksi Herra ei auttanut kansaansa sodassa – miettikää mahdollisimman monta syytä?
- Auttoiko Herra mielestänne Suomea viime sodissa? Jos auttoi, niin miksi?
- Mikä väärinkäsitys israelilaisilla oli liiton arkun vaikutuksesta ja tehtävästä?
- Mitä Israelin miesten olisi pitänyt tuossa tilanteessa tehdä sen sijaan että he noutivat arkun taistelukentälle?
- Miksi myös Eelin pojat Hofni ja Pinehas lähtivät taistelukentälle arkun mukana?
Jakeet 5-10. Heprean kielessä Jumalasta käytetään nimeä "elohim". Se on oikeastaan kieliopillinen monikkomuoto, viittaa ehkä pyhään kolminaisuuteen. Vanha käännös käyttää jakeissa 7-8 yksikkömuotoa, uusi monikkomuotoa.
- Mitä jae 5 osoittaa meille israelilaisista?
- Miksi filistealaisten reaktio tuntuu ensin yllättävältä? (Mitä filistealaiset tiesivät ja mitä he eivät tienneet Israelin Jumalasta? Mistä he olivat tietonsa saaneet?)
- Miksi Herra ei antanut kansalleen voittoa tälläkään kertaa?
- Mitä tämä toinen suuri tappio merkitsi israelilaisten uskolle ja jumalakuvalle?
- Mitä israelilaisten toinen tappio merkitsi filistealaisten käsitykselle Israelin Jumalasta ja heidän omista jumalistaan?
Jae 11. Liiton arkku oli Israelin armonväline, Herran valtaistuin kansansa keskellä ja syntien sovituksen paikka. Huomatkaa, ettei kukaan saanut kukaan koskea arkkuun kuolemanrangaistuksen uhalla. Autiomaassa sitä oli kannettu korennoilla.
- Mitä luulette israelilaisten ajatelleen, kun filistealaiset eivät kuolleetkaan koskiessaan arkkuun?
- Mitä israelilaiset ehkä pitivät syynä siihen, että Herra antoi arkun joutua vihollisten käsiin?
Jakeet 12-18. Katsokaa kartalta Afekin sijainti: 35 km Silosta luoteeseen vuoriston takana.
- Kuinka kauan luulette juoksijan viipyneen Afekin ja Siilon välillä?
- Miksi arkun menetys oli hirvittävä katastrofi Israelille (13)?
- Mitä osoittaa Eelistä se, että hän huolehti enemmän arkusta kuin pojistaan? (Mutta miksi Eeli ei ollut estänyt liitonarkun viemistä taistelukentälle?)
- Mitä se merkitsi Israelin uskonnolliselle elämälle, että arkku oli menetetty – ehkä iäksi?
- Luuletteko, että Eeli oli valmistautunut poikiensa kuolemaan saatuaan siitä profetian kahteen kertaan? Jos oli, niin miten?
- Millä sanoilla luonnehtisit tämän Israelin toiseksi viimeisen tuomarin uskoa, elämää ja kuolemaa?
Jakeet 19-22. Pinahasilla oli jo poika nimeltä Ahitub (14:3). Herran kirkkaus ja kunnia ovat hepreaksi sama sana "kabod". Ikabod tarkoittaa "ei kunniaa, ei kirkkautta". Nyt Israelissa ei siis ollut arkkua, ei kirkkautta eikä ainuttakaan aikuista pappia.
- Miettikää Pinehasin vaimon elämää jumalattoman ja naisiin menevän papin vaimona. Oliko tämä nainen mielestänne Herraan uskovainen? Perustelkaa vastauksenne.
- Samuelia ei mainita tässä luvussa, vaikka hän oli Silossa tämän tapahtuessa. Miten nuori Samuel ehkä koki sodan, arkun ryöstön ja kaikkien kolmen papin kuoleman?
Jakeet 5:1-6. Dagon oli tärkeä hedelmällisyyden jumala, jota oli palvottu Lähi-idässä tuolloin jo toista tuhatta vuotta. Häntä pidettiin auran keksijänä ja Baal-jumalan isänä.
- Miksi filistealaiset veivät arkun Dagonin temppeliin?
- Mitä Dagonin temppelissä tapahtui ensimmäisenä yönä, entä toisena?
- Mikä todisti filistealaisille siitä, että yölliset tapahtumat olivat Israelin Jumalan työtä?
- Mitä luulette Dagonin temppelin tapahtumien vaikuttaneen filistealaisten uskonelämään? Ks. myös jae 4:8. (Miksi asdodilaiset eivät hylänneet Dagonia, vaikka näkivät sen heikkouden?)
- Mitä voisi tarkoittaa ilmaus: "Herra iski/löi paiseita asdodilaisiin"? Mistä taudista tässä voisi olla kysymys?
Jakeet 7-9. Arkku oli filistealaisten hallussa 7 kuukautta, ehkä pari kuukautta kussakin kolmessa kaupungissa.
- Miksi filistealaisten päämiehet kierrättivät arkkua paikasta toiseen eivätkä heittäneet sitä Välimereen?
- Kuvitelkaa Gatissa vallitsevaa kaaosta jakeen 9 kuvauksen mukaan. Mitä olisi tapahtunut, jos arkku olisi ollut siellä vaikkapa vuoden?
Kokoavat kysymykset
- Paavali nimittää Jeesusta armoistuimeksi eli arkun kanneksi (Room. 3:25). Mitä tämän kertomuksen tulkintaan vaikuttaa se, että arkku oli Jeesuksen ennakkokuva?
- Uuden liiton armonvälineet ovat Raamattu, kaste ja ehtoollinen. Mitä katastrofeja niiden väärinkäyttö ja pilkkaaminen tuovat mukanaan tänä päivänä?
Lopuksi: Koko Israelin uskonelämä oli nyt vaakalaudalla. Herran kohtaamispaikka oli menetetty. Suurta sovituspäivää ei voitu enää viettää. Aikuisia pappeja ei ollut. Tilanne oli sama, kuin että meillä Suomessa armonvälineet olisi julistettu pannaan. Silti Herra jatkoi suunnitelmansa toteuttamista kansansa keskuudessa Samuelin kautta. Samalla tavalla Herra johtaa yhä kansaansa luopumuksen keskellä niin, etteivät tuonelan portit sitä voita.
© www.raamattupiiri.fi