www.raamattupiiri.fi
1. SAMUELIN SYNTYMÄ (1. Samuel 1:1-20)
Aluksi: Samuelin syntymä ajoittuu Tuomarien ajan loppupuolelle 1100-1000 luvun vaihteeseen. Keskushallintoa ei Israelissa ollut ja "jokainen teki sitä, mikä hänen omasta mielestään oli oikein" (Tuom. 21:25). Pyhäkköteltta sijaitsi Silossa, jonne kansa kokoontui uskonnollisiin juhliin. Kansan opetus oli laiminlyöty ja moraalinen rappio rehotti sekä perheissä että papiston keskuudessa. Samuel oli Israelin viimeinen tuomari, suuri uskonpuhdistaja ja ensimmäinen varsinainen profeetta. Hän asui Ramataimissa eli Ramassa noin 7 km pohjoiseen Jerusalemista. Aikakirjojen mukaan hänen isänsä Elkana oli leeviläinen, ei efraimilainen (vrt. jae 1 ja 1. Aik. 6:22-26). Leeviläisten olisi pitänyt käydä pyhäkköteltassa suorittamassa palvelutehtäviä, mutta ilmeisesti tämäkään järjestys ei toiminut tuomarien aikaan (4. Moos. 8:23-26).
Jakeet 1-2 (ja 5b)
- Herra oli säätänyt yksiavioisuuden jo luomiskertomuksen yhteydessä (1. Moos. 2:24). Miettikää eri syitä, miksi sitä ei noudatettu tuomarien aikaan?
- Hannan nimi mainitaan jakeessa 2 ensiksi; siitä voimme päätellä, että hän oli Elkanan ensimmäinen vaimo. Miettikää millainen Hannan avioliitto oli ollut aluksi? Miten se muuttui kun lapsia ei alkanut syntyä?
- Elkana ei näytä osallistuneen hedelmällisyysriitteihin Baalin temppelissä, vaikka se oli tavallista tuohon aikaan. Mitä se hänestä osoittaa?
- Luuletteko, että Hanna suostui Peninnan tuloon, vai tapahtuiko se vastoin hänen tahtoaan? Perustelkaa kantanne.
- Miettikää tilannetta Peninnan kannalta: miksi hän suostui toiseksi vaimoksi ja lapsentekokoneeksi?
- Miten lasten syntyminen vaikutti Peninnan elämään ja perheen välisiin suhteisiin?
Jakeet 3-5. Ramasta oli noin 30 kilometrin matka vuoriston yli Siloon. Ks. karttaa. Siellä vietetty uhrijuhla vastasi iloisuudessaan meidän jouluamme. Yhteysuhrista annettiin osa Herralle, mutta lopun saivat uhraajat syödä.
- Mitä nämä jakeet osoittavat Elkanan uskosta Jumalaan?
- Ilmeisesti jakeen 5 kohdalla vanha käännös on oikea: Hanna sai mieheltään kaksi annosta juhlaruokaa. Mitä tämä osoittaa Elkanasta perheenisänä?
- Miten luulette Peninnan kokeneen vuotuisen juhla-aterian?
- Miten tämä perhetilanne vaikutti Peninnan lasten elämään?
Jakeet 6-8
- Miksi Peninna valitsi juuri iloisen uhrijuhlan kiusatakseen Hannaa sydämettömästi?
- Miten sinä käyttäisit Peninnan sijassa, jos puolisosi rakastaisi jotakuta toista ihmistä enemmän kuin sinua ja näyttäisi sen kaikille näin selvästi?
- Minkä verran Elkana näyttää ymmärtäneen Hannan tuskaa?
- Onko mielestänne tässä perheessä joku "roisto" ja jos on, niin kuka?
- Muslimit ja avoimen avioliiton kannattajat väittävät, että mies voi rakastaa kahta naista ja nainen kahta miestä samalla kertaa. Miten kommentoisitte tätä väitettä tekstimme pohjalta?
Jakeet 9-11. Hanna tekee tässä syntymättömän poikansa puolesta elinikäisen nasiirilupauksen. Nasiiri piti pyhittäytyä niin, ettei hän käyttänyt alkoholia, ei leikannut hiuksiaan eikä mennyt hautajaisiin. Yleensä lupaus annettiin vain tietyksi ajanjaksoksi (4. Moos. 6:1-21).
- Mitä tarkoittaa, että Hanna "astui Herran eteen"?
- Hanna tarkoitti lupauksellaan sitä, että hän jättäisi lapsensa Herran pyhäkköön heti imetysajan jälkeen, joka kesti tuohon aikaan 3-5 vuotta. Miettikää, miten Hanna oli päätynyt antamaan tällaisen lupauksen ja miten kauan hän oli asiaa kypsytellyt?
- Miksi Hanna halusi tehdä tämän lupauksen nimenomaan pyhäkköteltassa, ei kotonaan?
Jakeet 12-16
- Millaisen rukoilijan pappi Eeli näki edessään. Katsokaa jakeita 10, 12, 13 ja 15?
- Miten Eeli voi erehtyä niin pahasti, että hän luuli Hannan olevan humalassa?
- Mitä mieltä olet Hannan reaktiosta ylipapin nuhteisiin?
- Mitä me voisimme oppia Hannan esimerkistä niitä päiviä varten, jolloin itse olemme syvästi onnettomia?
Jakeet 17-18
- Eeli ei tiennyt, mitä Hanna oli pyytänyt. Miten hän voi sanoa tälle tällaiset sanat?
- Mikä vapautti Hannan hänen suuresta tuskastaan jo ennen kuin hän oli tullut raskaaksi?
Jakeet 19-20
- Kuvitelkaa Hannan tunteita sillä hetkellä kun hän tajusi olevansa raskaana?
- Miten Hanna ehkä koki odotusajan? Mitä hän ajatteli sinä aikana lupauksesta, jonka oli tehnyt Herralle?
- Mitä pojan nimi paljastaa nimen antajasta?
- Miksi Israelin suuren uskonpuhdistajan piti syntyä tällaiseen perheeseen ja tällaiseen tilanteeseen?
- Missä tässä luvussa on Jeesus?
Lopuksi: Taivaallinen Isä luopui vapaehtoisesti Pojastaan, kuten Hanna Samuelista, ja lähetti hänet maan päälle pahojen ihmisten keskelle. Ilman Hannan uhria ei Israelissa olisi ollut uskonpuhdistusta; ilman Jumalan uhria meillä ei olisi taivasosuutta. Eikä ilman meidän uhriamme ilosanoma Jeesuksesta leviä muiden kansojen keskuuteen.
© www.raamattupiiri.fi