41. JAAKOBILTA VIEDÄÄN TUHKATKIN PESÄSTÄ
1. Mooses 42:37-43:34
Taustaa: Tilanne tämän luvun alussa on seuraava: Simeon on jätetty egyptiläiseen tyrmään eikä pääse sieltä pois, ennen kuin Benjamin viedään vihaisen pääministerin eteen. Simeonin vaimo ja lapset odottavat isäänsä kotiin. Ruuben on Simeonin isoveli; hän haluaisi hakea veljensä kotiin mahdollisimman pian. Benjamin oli tässä vaiheessa noin 30-vuotias.
Jakeet 42:37-38. Nämä ovat Ruubenin viimeiset sanat Raamatussa.
- Millaisen kuvan saatte Ruubenista jakeen 37 kautta? (Miten Ruuben voi antaa isälleen tuollaisen lupauksen?)
- Mitä jae 38 osoittaa vanhan Jaakobin suhteesta Jumalaan, poikiinsa ja omaan elämäänsä?
- Verratkaa Benjaminissa kiinni riippuvaa Jaakobia ja hänen isoisäänsä Abrahamiin, joka oli valmis uhraamaan poikansa Iisakin. Mistä luulisitte eron johtuvan?
Jakeet 43:1-7. Juuda ottaa nyt johdon käsiinsä. Tästä lähtien Israelin johto on Juudan ja hänen heimonsa käsissä.
- (Aasi voi kantaa 70 kg tai vetää 300 kg. Voimme siis olettaa viljaa tuodun Egyptistä 1000-3000 kg. Miten kauan luulette tuon viljamäärän riittäneen, jos Jaakobin leirissä oli satakunta henkeä?)
- Veljet olivat päättäneet, etteivät he mene Egyptiin ilman Benjaminia, vaikka mikä olisi. Vaikka lapset kuolisivat nälkään. Miksi he olivat niin itsepäisiä?
- Mitä Simeonin vaimo ja kuusi poikaa ajattelivat näiden kuukausien aikana Egyptiin vankina jääneestä perheenisästä?
- Juuda oli muinoin ehdottanut Joosefin myyntiä. Mikä sai hänet nyt ottamaan johdon käsiinsä?
- Mitä uutta tietoa saamme veljien ensimmäisestä Egyptin matkasta jakeen 7 kautta?
Jakeet 8-14. Tällä välin oli taas kaikki ruoka leiristä syöty, ja Jaakobin lapsenlapset katselivat isoisäänsä kalpein kasvoin.
- Vertaa Juudan lupausta Ruubenin lupaukseen (42:37). Mitä Juudan puhe isälleen hänestä osoittaa?
- Mitkä seikat saivat Jaakobin muuttamaan mielensä ja päästämään Benjaminin pois luotaan?
- Mihin Jaakob uskoo ja mitä hän epäilee lausuessaan jakeiden 13-14 sanat?
- Jaakob ei siis saanut pitää luonaan rakkainta ihmistä maan päällä. Miksi Jumala tahtoi koetella vanhaa miestä viemällä häneltä tuhkatkin pesästä?
- Miksi Jumala koettelee meitä samalla tavalla kuin Jaakobia – viemällä tuhkatkin pesästä?
- Mitä hyvää ero teki Jaakobin ja Benjaminin suhteelle?
Jakeet 15-24. Huomatkaa, etteivät Joosefin palvelijat ymmärtäneet sitä kieltä, jota veljet puhuivat, vaan heillä täytyi aina olla tulkki. Lukekaa myös jae 42:25.
- Miksi Joosef päätti syödä yhdessä veljiensä kanssa?
- Miksi veljet odottivat vain pahoja asioita, kun heidät vietiin Joosefin taloon?
- Mistä Joosefin taloudenhoitaja oli saanut tietoonsa sen, mihin Jumalaan nämä miehet ja heidän isänsä uskoivat (23)?
- Mitä taloudenhoitaja ehkä tiesi isäntänsä Jumalasta?
- Mitä taloudenhoitaja tarkoitti sanoillaan: "Teidän hopeanne minä olen jo saanut" (23)?
- Millainen oli ehkä veljien ja Simeonin kohtaaminen?
Jakeet 25-34. Lukekaa jae 32 molemmista raamatunkäännöksistä. Yllättävää kyllä Joosef ei syönyt egyptiläisten kanssa samassa pöydässä, vaikka oli maan kakkosmies. Tiedämme yleisestä historiasta, että maata viljelevät egyptiläiset halveksivat paimentolaisia.
- Millä mielellä veljet odottivat Egyptin pääministeriä saapuvaksi?
- Mitä Joosefin ensimmäinen kysymys hänestä osoittaa (27)?
- Millaisia ajatuksia Joosefin päässä ehkä pyöri, kun hän näki pikkuveljensä ja äitinsä pojan Benjaminin yli 20 vuoden eron jälkeen? Mitä ajattelette hänen sanoistaan veljelleen (29)?
- Mitä Joosef itki (30)?
- Mitä luulette taloudenhoitajan ja palvelijoiden ajatelleen isäntänsä itkusta?
- Luuletteko, että Joosef häpesi itkuaan, kuten miehet usein tapaavat tehdä? Perustelkaa vastauksenne.
- Jakeessa 32 sanotaan vanhan käännöksen mukaan, että paimentolaisten kanssa syöminen oli egyptiläisille "kauhistus". Miksi Joosef ei salannut paimentolaista syntyperäänsä eikä pyrkinyt muuttumaan egyptiläiseksi?
- Mitä eri asioita veljet ihmettelivät ruokapöydässä istuessaan?
- Kumpi selitys on mielestänne uskottavampi: Tahtoiko Joosef juottaa veljilleen niin paljon alkoholia, että he humaltuisivat, vai joivatko veljet sitä omasta halustaan liikaa? Perustelkaa vastauksenne.
Lopuksi: Kuten Joosef kutsui häntä vastaan rikkoneet veljet ruokapöytäänsä, niin kutsuu Jeesuskin meitä syntisiä joka sunnuntai ehtoollispöytään – koska haluaa olla yhteydessä meidän kanssamme.