13. KOETTELEMUKSIA ABRAHAMIN JA SAARAN ELÄMÄSSÄ
1. Mooses 12:10-13:18 ja 20:1-13
Aluksi: Egyptissä pidettiin jo tuohon aikaan rajatarkastuksia, joten salaa sinne ei voinut mennä. Kuten edellisellä kerralla totesimme, oli Abrahamin perhe vapaata riistaa, koska suku ei ollut sitä puolustamassa verikostoineen. Negevin ja Egyptin välimatka on runsaat 300 km. Katsokaa kartalta.
Jakeet 12:10-13
- Mitä vaihtoehtoja Abramilla ja Sarailla oli, kun ruoka loppui luvatusta maasta? (Miksi he eivät lähteneet takaisin Kaldeaan?)
- Mitä ajattelette miehestä, joka esittää vaimolleen jakeissa 11-13 kuvatun pyynnön?
- Pietari kirjoittaa Saarasta: Entisajan pyhät vaimot (...) olivat miehilleen kuuliaiset – Saarakin oli kuuliainen Abrahamille ja kutsui häntä herraksi. (1. Piet. 3:5-6*.) Mitä tarkoittaa käytännössä, että kristitty vaimo on kuuliainen miehelleen? (Mitä tapahtuu parisuhteelle, jossa nainen määrää kaapin paikan?)
- Missä kaikissa asioissa Saara oli tähän asti ollut miehelleen kuuliainen? Mitä hän ehkä miehensä pyynnöstä ajatteli?
Jakeet 14-16
- Mitä Saraille tapahtui faraon hovissa vai tapahtuiko mitään? (Mitä se osoittaa, että farao antoi Abramille karjaa ja orjia?)
- Tiesikö Abram edeltä käsin, mihin hänen valheensa johtaisi? Voiko hänelle todellakin olla yhdentekevää, joutuko hänen vaimonsa faraon sänkyyn? Perustelkaa vastauksenne.
Jakeet 17-20
- Miettikää, miten farao pääsi selville hovin sairastelun syystä? (Kuka hänelle ehkä kertoi ja missä tilanteessa, että Sarai on naimisissa oleva nainen?)
- Miten Sarai koki faraon hovissa olon, jos hän rakasti sydämestään Abramia? Ja miten hän pääsi sen yli, ettei hänen miehensä ollut puolustanut hänen siveyttään?
Luvussa 20 kerrotaan, miten Abram käyttäytyi vaimoaan kohtaan samalla tavalla vielä toisenkin kerran Kanaanin maassa. Luetaan jakeet 20:1-9 hiljaa ajan säästämiseksi.
- Mitä se osoittaa Abramista, että hän toimi vielä toisenkin kerran samalla tavalla kuin Egyptissä?
- Miten luulette Sarain kokeneen sen, että hänet asetettiin uudelleen vaaraan joutua toisen miehen sänkyyn?
- Mitä Abimelekin reaktio osoittaa Abramin käytöksestä?
Jakeet 20:10-13. Nyt käy ilmi, että Abram oli pyytänyt vaimoaan sanomaan vain puolivalheen, ei koko valhetta. Koska Mooseksen lakia ei ollut vielä olemassa, sisarusavioliitot olivat yhä mahdollisia. Esimerkiksi Egyptin faraot menivät yleensä naimisiin sisarensa kanssa.
- Tekeekö tämä pyyntö mielestänne Abrahamin käytöksen ymmärrettävämmäksi vai päinvastoin tuomittavammaksi? Perustelkaa mielipiteenne.
- Miten Abrahamia voidaan kutsua Raamatussa uskon isäksi kaiken tämän jälkeen?
- Paavali kuvaa Abrahamin jumalasuhdetta näin: Joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi (Room. 4:5*). Miten Abraham siis pelastui?
- Miksi tämä episodi on kirjoitettu Raamattuun?
Jakeet 13:1-4. Katsokaa kartasta Egypti – Negev – Betel – Ai. Jakeessa 4 sanotaan vanhan käännöksen mukaan, että Abram huusi alttarin edessä avuksi Herran nimeä. Tämähän tarkoittaa, että siinä paikassa pidettiin yhteinen jumalanpalvelus ja uhrattiin syntiuhri.
- Mitä se osoittaa Abrahamista, että hän halusi pitää jumalanpalveluksen ja uhrata uhrin heti Egyptistä pois päästyään?
- Miten uhri kuuluu yhteen uskonvanhurskauden kanssa?
Jakeet 13:5-9. Lootista tiedämme, että hän oli Abramin velivainaan poika, joka oli perinyt isänsä omaisuuden. Jossain vaiheessa Loot oli mennyt naimisiin maailmallismielisen vaimon kanssa.
- Millainen oli ehkä Abramin ja Lootin suhde tässä vaiheessa? (Mitä Loot ehkä ajatteli setänsä Egyptin reissusta; hän oli varmaan itse ollut siellä mukana.)
- Mitä vaihtoehtoja Lootilla ja Abrahamilla oli, kun laitumet osoittautuivat liian pieniksi?
- Miksi Abraham ei tahtonut käyttää vanhemman oikeutta ja valinnut itselleen parhaita laitumia?
Jakeet 10-13. Myöhemmin käy ilmi, että Sodoman "turmeltuneisuus" tarkoitti homoseksuaalisuutta. Loot muutti kaupunkiin asumaan ja pääsi nopeasti sen neuvoston jäseneksi. Telttaelämä loppui siihen.
- Mitä valinta Lootista osoittaa?
- Lootista ei kerrota, että hän olisi pystyttänyt alttareita uusille asuinsijoilleen. Miksi hän ei sitä tehnyt?
- Pietari kertoo kirjeessään Lootista näin: Päivästä päivään tuo hurskas mies sydämessään kärsi, kun hän joutui elämään heidän keskellään ja katselemaan ja kuuntelemaan heidän jumalattomuuttaan. (2. Piet. 2:8.) Miettikää eri syitä, miksi Loot pysyi Sodomassa, vaikka kärsi sen jumalattomuudesta? Miksi hän kihlasi tyttärensäkin kaupungin miehille?
Jakeet 14-18
- Minkä lohdutuksen Herran sanat toivat Abramille?
- Miksi Herra tahtoo toistaa meillekin samoja Raamatun lupauksia yhä uudelleen?
Lopuksi: Heprealaiskirje paljastaa meille jotain tärkeää Abrahamin uskosta tämän vaeltaessa paikkakunnalta toiselle: Koska hän uskoi, hän asettui muukalaisena luvattuun maahan ja asui siellä teltoissa (...) Abraham odotti sitä kaupunkia, joka on rakennettu vankalle perustalle ja jonka Jumala itse on suunnitellut ja tehnyt. (Hepr. 11:9-10.) Abraham siis näki Kanaanin maan takana vielä toisen kotimaan ja Jumalan rakentaman kaupungin, sen saman Uuden Jerusalemin, jonne mekin olemme matkalla.